KAT-koulutuksen haku on auki. Mutta kuka voi hakea?

Ääni kokemusasiantuntijuudelle -hankkeen ensimmäinen peruskoulutus on loppusuoralla ja toisen peruskoulutuksen haku on auki huhtikuun viimeiseen päivään saakka. Mutta kuka voi hakea mukaan? Mitä on tärkeää ottaa huomioon hakupäätöstä pohtiessa?

Hakemisen kannalta keskeisiä asioita voi lähteä tutkailemaan valintakriteereistä, jotka ovat

  • kokemus sairaudesta tai haastavasta elämäntilanteesta (joko itse sairastavana tai läheisenä)
  • motivaatio osallistua koulutukseen
  • mahdollisuus sitoutua koulutukseen
  • tarpeeksi pitkälle edennyt toipuminen
  • halu työstää ja jakaa kokemuksia
  • halu toimia yhteistyössä ammattilaisten kanssa
  • tieto ja kiinnostus kokemusasiantuntijuudesta

 

Seuraavaksi kannattaa miettiä seuraavia kysymyksiä:

 

Riittääkö minun kokemukseni?

Kokemusasiantuntijakoulutukseen voi hakea kuka tahansa, jolla on omakohtaista kokemusta sairaudesta, hankalista elämänvaiheista, kuntoutumisesta ja toipumisesta – joko toipujana tai läheisenä.  Riittääkö minun kokemukseni? Riittää! On olemassa vain oikeanlaisia kokemuksia. Kaikkia kokemuksia tarvitaan.

 

Riittääkö minulla aika ja halu sitoutua koulutukseen?

Koulutus on seitsemän kuukauden mittainen taival, joka on laajuudeltaan 170 tuntia. Pitkä matka siis. Koulutuksessa on tarkoitus olla paikalla jokaisella lähikerralla. Lähikertojen lisäksi koulutus sisältää erilaisia tehtäviä. Riittääkö minulla aika ja halu sitoutua koulutukseen? Sairauden aiheuttaman pakollisen poissaolon voi korvata tehtävällä, mutta muuten koulutuksen läpäisemiseksi on oltava paikalla. Koulutusmatka on prosessi ja ryhmä on enemmän kuin osiensa summa. Ryhmä ja kokemusasiantuntijaksi kasvamisen prosessi liikkuvat eteenpäin oivallusten voimalla.

 

Pitääkö minulla olla taustalla jokin tietty koulutus? 

Kokemusasiantuntijakentällä voi päästä hyödyntämään monipuolisesti myös mahdollista aikaisempaa koulutusta tai omia kiinnostuksen kohteita. Kokemusasiantuntijuutta voi tehdä esimerkiksi draaman keinoin. Kokemusasiantuntijaksi voi opiskella opintojen tai työn ohella tai vaikkapa työttömänä tai kuntoutustuella. Keskeistä koulutukseen hakeutuessa on riittävän pitkälle edennyt toipuminen ja halukkuus kehittää omaa itseä suhteessa omiin kokemuksiin.

 

Onko toipumiseni tarpeeksi pitkällä?

Koulutus ei ole terapia- tai kuntoutusryhmä. Sen on tarkoitus antaa valmiuksia kokemusasiantuntijana toimimiseen. Toipumisen tulee olla riittävän pitkällä, jotta voi osallistua KAT-koulutukseen. Mitä toipuminen oikeastaan on? PSPY ja kokemusasiantuntijuus pohjaavat toimintansa toipumisorientaatioon eli Recoveryn viitekehykseen. Lyhyesti sanottuna siinä ajatellaan, että toipuminen ei tarkoita sitä, että sairaudesta pitäisi ”parantua täydellisesti”. Mikä elämässä nyt ylipäätään on täydellistä. Toipuminen nähdään tässä ajattelussa ennemminkin oman hyvännäköisen elämän löytämisenä sairauden aiheuttamista haasteista huolimatta.

Mistä sitten voi tietää, että toipuminen on tarpeeksi pitkällä?  Hyvä kysymys, johon voi pyrkiä löytämään vastausta kysymällä itseltään nämä neljä kysymystä:

  1. Pystynkö puhumaan omasta kokemuksestani ilman, että se herättää hallitsemattomia tunnekuohuja tai hankalasti käsiteltäviä fiiliksiä?
  2. Kun ajattelen mennyttä, tunnenko katkeruutta tai suurta vihaa?
  3. Miltä minusta tuntuisi tarkastella omaa kokemustani tutkivalla ja objektiivisella otteella?
  4. Koulutusryhmässä on paljon erilaisia kokemuksia. Ne nousevat keskusteluun ja koulutuksen aikana kuullaan myös kaikkien koulutuksessa olevien kokemuspuheenvuorot. Miltä minusta tuntuisi kuunnella muiden koulutusryhmäläisten kokemuksia? Voisivatko nämä kokemukset triggeröidä minua?

 

Toipumisen etenemiseen ei ole olemassa mittaria. Sen lisäksi, että mietit kysymystä itse, pyritään sitä selvittämään myös hakulomakkeella ja haastattelussa. Jos on vielä keskellä omaa tilannettaan, ei välttämättä ole vielä koulutuksen aika. Joskus käy myös niin, että kunto heikkenee koulutuksen kuluessa. Jos elämässä tapahtuu jotain suurta tai voimat ovat kortilla kesken koulutuksen, pysähdytään miettimään, onko koulutuksen loppuun vieminen oikea-aikaista ja järkevää. Keskiössä on aina oltava omat voimavarat ja hyvinvointi.

Koulutuksen on tarkoitus olla antoisa matka. Parhaimmillaan se vie eteenpäin, herättää isoja oivalluksia ja sillä saattaa olla jopa terapeuttisia positiivisia sivuvaikutuksia. Pahimmillaan ja väärään aikaan se saattaa sairastuttaa.

 

Haluanko työstää ja jakaa kokemuksia?

Kokemusasiantuntijan työkaluna toimii oma kokemus. Eli koulutukseen hakeutuessa on tarpeellista pohtia, haluaako ja onko valmis tutkimaan omaa kokemusta tästä näkökulmasta. Koulutus ei ole terapiaa. Kokemusta tutkitaan hiukan erilaiselta kantilta. Terapiassa hoidetaan itseä. Kokemusasiantuntijana sitä vastoin pohditaan, miten kokemusta voisi hyödyntää ja toisaalta soveltaa erilaisissa työtehtävissä.

Mennyt kokemus ei muutu, mutta suhtautuminen ja suhde kokemukseen muuttuvat, kun KAT saa objektiivisempaa otetta omaan subjektiiviseen kokemukseen ja sieltä alkaa kuulua myös muiden ääni. Näin kokemuksesta nousevaa tietopohjaa voi soveltaa eteenpäin. Tähän pisteeseen pääseminen vaatii prosessin, joka taas vaatii aikaa ja oikeanlaista käsittelyä. On huikean hienoa seurata, kun koulutuksessa alkaa tapahtua näin. Näkökulma avartuu ja suhde omaan kokemukseen muuttuu.

Kaikki kokemukset ovat oikeanlaisia, samanarvoisia ja uniikkeja. Yksi ja sama koulutus sopii kaikille. Koulutusporukoista pyritään tarkoituksella muodostamaan mahdollisimman monipuolisia, jolloin erilaiset kokemukset rikastuttavat oppimista ja kokemusasiantuntijaksi kasvua. Se, että pääsee kuulemaan erilaisia kokemuksia, avartaa omaa ajatusta ja tuo näkökulmaa myös suhteessa omaan historiaan. Jos koulutusryhmässä on vain saman tyyppisiä kokemuksia, on vaarana, että syntyy kupla, jonka sisältä on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. Meneillään olevassa koulutusporukassa on sanottu usein ääneen se, kuinka paljon tieto ja ymmärrys on laajentunut muiden kokemusten ja näkökulmien kautta.

 

Haluanko toimia yhteistyössä ammattilaisten kanssa?

Kokemusasiantuntija on se, joka tulee arvostelemaan palveluita ja kertomaan, miksi mikään ei toimi. Tai ehkä pahimmillaan kertomaan vain, että mikään ei toimi. No ei onneksi ihan niin! Jaettu asiantuntijuus on päivän sana. Parhaimpaan tulokseen päästään, kun kirjatieto ja kokemustieto yhdistyvät. Siitä syntyy tietämisen seuraava taso, joka ei voi olla olemassa, jos toinen puuttuu. Ei siis ole olemassa vastakkainasettelua kokemusasiantuntijat vastaan ammattilaiset, vaan yhteistyötä, joka saadaan aikaan tärkeät tahot yhdistämällä, aidolla kunnioittavalla vuorovaikutuksella. Taitoa on se, että voi tuoda haasteet ja kehityskohteet esiin rakentavasti. Hakijan kannattaakin kysyä itseltään, haluanko toimia yhteistyössä? Miltä minusta tuntuisi työskennellä tasavertaisena kumppanina aikaisemmin hoitotahoni kanssa? Kokemusasiantuntija ei ole tuomassa yksittäisten työntekijöiden, toimijoiden tai yksiköiden toimintaa suurennuslasin alle. Sen sijaan hän on kehittämässä ja liikkeellä yhteistyön elkein. Kokemusasiantuntijat etsivät ratkaisuja, kysyvät kysymyksiä, ehdottavat ja tuovat mukanaan kokemustietoa. Kokemusasiantuntija on kehittäjä lähes kaikissa työtehtävissä ja luomassa palveluista yhä asiakaslähtöisempiä.

 

Mitä minun ei tarvitse vielä tietää?

Koulutukseen hakeutuessa ei tarvitse vielä tietää, minkälaisia KAT-tehtäviä haluaa tehdä. Tässä vaiheessa ei tarvitse myöskään luvata työskennellä kokemusasiantuntijana. Koulutuksen jälkeen saat päättää, mitkä keikkatarjoukset hyväksyt – tai työskenteletkö ylipäätään kokemusasiantuntijan roolissa. Kokemusasiantuntijat työskentelevät nykyisin hyvin erilaisissa työtehtävissä. Esimerkiksi luennoiminen yleisölle on vain yksi niistä. Sen lisäksi kokemusasiantuntija voi toimia esimerkiksi osana työ- tai kehittämisryhmiä tai pitää vertaisvastaanottoa. Riittää siis, että on muiden lueteltujen kriteereiden ohella kiinnostus ja halu opiskella kokemusasiantuntijaksi.

 

Kyllä tähän jokin kutsumus taitaa vetää, tulee mieleen, kun alkaa miettiä omaa matkaa kokemusasiantuntijuuden parissa. Siihen liittyy varmasti pyrkimys tehdä palveluista entistä toimivampia, lisätä asiakaslähtöisyyttä ja kääntää omat haastavat kokemukset voimavaroiksi. Sillä kaikella oli sittenkin iso, positiivinen merkitys.

 

Blogitekstin on kirjoittanut Hanna Jakobsson, joka työskentelee Ääni kokemusasiantuntijuudelle -hankkeen hankekoordinaattorina.

Olen Hanna Jakobsson, ja kirjoittelen tähän blogiin ÄK-hankkeen hankekoordinaattorin roolissa. Olen monen mutkan kautta tänään tässä ja koen olevani juuri oikeassa paikassa.

Valmistuin kokemusasiantuntijaksi vuonna 2015 ja olen päässyt tekemään paljon erilaisia keikkoja kokemusasiantuntijana. Kokemusasiantuntijuus vei minut mukanaan varmastikin siksi, että näen siinä niin valtavasti potentiaalia ja hienoja mahdollisuuksia. Olen ollut innokas edistämään ilmiötä ja kehittämään kenttää.

Sosionomiksi valmistuin joulukuussa 2018. Näiden kahden osaamisalan yhdistäminen on tuntunut luontevalta. Innostun työstäni edelleen useita kertoja viikossa. Tänä päivänä on hankala erotella, mistä kokemusasiantuntijuus minussa alkaa ja mihin se päättyy. Roolit menevät limittäin ja rinnakkain. Sisälläni syntyy jaettua asiantuntijuutta ja kehityn sen hyödyntämisessä kaiken aikaa.

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.