Kun olin syvällä masennuksessa minulla oli pitkään hoitosuhde psykiatrian polille. Kävin säännöllisesti juttelemassa lääkärin tai psykiatrian hoitajan kanssa. He lähinnä kyselivät kuulumisia ja seurasivat vointiani. Kun paha oloni ei lähtenyt missään vaiheessa helpottamaan, lääkäri kysyi minulta, että olisiko jotain mitä minä toivoisin heidän tekevän tai jotain mitä minä haluaisin kokeilla vointini helpottamiseksi.
Minulla on heppatyttötausta, ja hevoset ovat lähellä sydäntäni. En ollut käynyt tallilla vuosiin. Se harrastus oli jäänyt. Olin lukenut ratsastusterapiasta, ja että siitä voisi olla apua myös mielenterveyspotilaiden kuntoutuksessa. Ehdotin tätä lääkärille, joka tyrmäsi idean heti. Siitä ei hänen mielestään olisi ollut mitään apua masennukseen. Ratsastusterapia oli kuulemma tarkoitettu heille, jotka kamppailevat fyysisten ongelmien kanssa. Ei heille, jotka kamppailevat mielensä kanssa. Tämän jälkeen luovuin ajatuksesta kokonaan, kun eihän se sitten voi toimia, jos lääkäri niin sanoo.
Pari vuotta myöhemmin osallistuin kuntouttavaan työtoimintaan työpajalla, ja ohjaajani ehdotti minulle juuri alkanutta Kelan Nuotti-valmennusta. Kuntoutusta, joka toteutettaisiin hevosten kanssa. Muistin välittömästi, mitä lääkärini oli minulle aiemmin sanonut. Päätin kuitenkin hakea Nuotti-valmennusta sillä ajatuksella, että eihän tästä mitään apua varmastikaan ole, mutta saanpahan jotain sisältöä viikkoihin ja pääsen tallille.
Aloittaessani Nuotti-valmennuksen olin vakavasti masentunut, ahdistunut, minulla oli ahdistus- /paniikkitiloja, itsetunto oli nollassa ja minulla oli sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Valmennuksen alussa laadimme valmentajan kanssa tavoitteet, joita aloimme työstää tapaamisilla. Valmennuksen aikana keskusteltiin asioista, tehtiin erilaisia harjoituksia niin hevosten kanssa kuin ilman ja sain myös välillä kotitehtäviä. Hevosten kanssa harjoiteltiin mm. tietoisuustaitoja, läsnäoloa, rentoutumista ja oman kehonkielen käyttöä. Tämän lisäksi valmennukseen kuului hevosten hoitoa ja liikuttiin hevosten kanssa luonnossa tai ratsastettiin kentällä. Jo pelkkä tallilla oleminen oli rauhoittavaa. Pystyin pitkästä aikaa keskittymään juuri siihen hetkeen. Tallipäivän jälkeen oli hyvä fiilis koko loppupäivän.
Sonja hevosen selässäKävin kaksi valmennusjaksoa ja valmennuksen puolessa välissä havahduin siihen, kun aloin pitkästä aikaa jälleen nauttia pienistä asioista. Välillä oli jopa oikeasti hyvä fiilis! Yllätyin, kun tajusin, että tästähän on sittenkin apua.
Hevosten kanssa toimiminen auttoi sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Hevonen ei tuomiste, hauku tai naura. Oli matalampi kynnys toimia eläimen kanssa kuin ihmisen kanssa. Hevosten kanssa saatujen onnistumisen tunteiden myötä myös oma itsetunto ja itseluottamus alkoivat parantua. Eläimen kanssa toimiessa oli helpompaa rauhoittua ja keskittyä hetkeen. Lopulta vointi alkoi parantua ja masennuskin helpottaa. Minulle oli tehokkaampaa työstää asioita eläimen avulla tällaisessa toiminnallisessa kuntoutuksessa, kuin vain istua aina paikoillaan ja kertoa kuulumisia. Valmennuksen päätyttyä olin kuntoutunut niin paljon, että pystyin palaamaan työelämään.
Minulle se oli toimiva ratkaisu, että oli eläin isona osana kuntoutusta. Valmentajani oli aivan ihana ja kohtasi minut ihmisenä. Hänen kanssaan oli helppoa olla. Hevoset madalsivat kynnystä toimia ja tehdä asioita. Ne myös rauhoittivat ja pakottivat keskittymään hetkeen. Eläimen mukanaolo varmasti helpottaisi myös monia muita heidän kuntoutuksessaan.
Sonja Ahola, kokemusasiantuntija
Olen Sonja Ahola ja kirjoitan ÄK-hankkeen blogiin kokemusasiantuntijana. Matkani tähän on ollut pitkä ja raskas, mutta selvisin ja olen alkanut elää uudestaan. Valmistuin kokemusasiantuntijaksi 2021 ja olen innoissani siitä, miten monin eri tavoin tätä työtä voi tehdä. Koen, että minulla on paljon annettavaa. KAT-koulutus avasi silmiäni entisestään. Luulin jo ymmärtäneeni oman kokemukseni täysin, mutta sieltä nousikin esiin vielä paljon uutta. Paljon oivalluksia ja uusia asioita. Toivonkin, että pääsisin hyödyntämään näitä työkaluja kokemusasiantuntijana mahdollisimman monipuolisesti.
