Haemme ohjaajaa (vuorotteluvapaan sijaisuus) Meijerille

Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys etsii vuorotteluvapaan sijaista, sote-alan ohjaajaa päivätoimintayksikköömme Meijeriin Laihialla ajalle 2.8.2021-28.1.2022! Meijeri tarjoaa mielen hyvinvointia vahvistavaa päivätoimintaa (myös virtuaalisesti) laihialaisille työikäisille mielenterveyskuntoutujille matalan kynnyksen periaatteella sekä senioritoimintaa kerran viikossa.  Tavoitteena on tukea ja ylläpitää kävijöiden elämänlaatua, toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä ja terveitä elämäntapoja. Tärkeänä osana on sosiaalisten suhteiden muodostuminen ja ylläpitäminen.

Ohjaajan tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa yksikön toimintaa yhdessä muiden työntekijöiden ja toimintaan osallistuvien asiakkaiden kanssa. Tehtävään kuuluu asiakas-, ohjaus- ja neuvontatyötä, yksilö- ja ryhmänohjausta sekä tiimi- ja verkostotyötä. Ohjaaja tukee ja kannustaa asiakkaita päivittäisissä toiminnoissa ja huolehtii sosiaalisen ja toiminnallisen kuntoutuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Työssä tarvitaan kuntouttavaa ja kehittävää työotetta, hyvää ja positiivista asennetta ja yhteen hiileen puhaltamista.

Arvostamme tehtävään sopivan koulutuksen (sosiaali- tai terveysalan tutkinto) ja työkokemuksen lisäksi hyvinvointilähtöistä työskentelytapaa, ennakkoluulotonta asennetta, organisointikykyä sekä kekseliäisyyttä ja kannustavaa työotetta.

Hakemukset sähköisesti 27.6.2021 mennessä osoitteeseen frida.nylund@pspy.fi. Liitä hakemukseesi ansioluettelo, josta selviää koulutuksesi ja työkokemuksesi lisäksi muu osaamisesi, kiinnostuksen kohteesi ja harrastuksesi, joista ajattelet olevan hyötyä tässä työssä. Lisätietoja tehtävistä antaa palvelujohtaja Frida Nylund, puh. 050 364 4640. Haastattelut voidaan järjestää jo hakuajan aikana ja paikka täytetään heti, kun sopiva henkilö löytyy.

Vuorotteluvapaan sijaiseksi voidaan palkata TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Sijaiseksi voidaan palkata henkilö, joka on

  • ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuutta edeltäneiden 14 kuukauden aikana tai
  • alle 30-vuotias, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnosta on kulunut alle vuosi tai
  • vuorotteluvapaasijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.
0
0

Koronavirustilanteen vaikutukset PSPY:n toimintaan

Julkaistu 12.5.2021

Nykyisen koronatilanteen vuoksi Aluehallintovirasto (AVI) sekä Pohjanmaan koronakoordinaatioryhmä ovat asettaneet paikallisia suosituksia ja rajoituksia, jotka vaikuttavat myös Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n (PSPY) toimintaan. AVI:n asettaman 50 hengen kokoontumisrajoituksen ansiosta Mahiksen toimintaan ei enää tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Työpaja Komppiksen, Työpaja Spurtin, Tiimituvan sekä Meijerin muu kuin senioritoiminta jatkuvat yleiset suositukset ja rajoitukset huomioiden. Mahiksen toimintoihin voi jälleen osallistua ilman ennakkoilmoittautumista. Nykyiset rajoitukset ovat tällä hetkellä voimassa 1.6.2021 asti.

Päivätoimintayksikkö Meijerin säännöllinen senioritoiminta on tauolla toistaiseksi. Kesäkuussa Meijerin senioreille tullaan kuitenkin järjestämään puutarhakahveja.

Asumispalvelut jatkavat toimintaansa kuten aiemmin.

Kaikissa yhdistyksen toiminnoissa huolehditaan edelleen hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, minkä lisäksi henkilökunta käyttää kaikessa asiakastyössä suu-nenäsuojainta. Huolehdimme myös kahden metrin turvaväleistä. Lisäksi Pohjanmaan koronakoordinaatioryhmän suositusten mukaisesti yhdistyksen tiloissa suositellaan vahvasti kasvomaskien käyttöä.

Koronaepidemian hillitseminen edellyttää yhteisiä ponnistuksia, ja edellä mainituilla toimilla PSPY haluaa osaltaan estää uusia tartuntoja. Vaikka tilanne on alueellamme tällä hetkellä vakaa, on edelleen tärkeä muistaa noudattaa annettuja terveysturvallisuusohjeita. Seuraamme koko ajan viranomaisten suosituksia ja määräyksiä, ja muutamme toimintaamme tarvittaessa. Kaiken toimintamme ytimessä on asiakkaidemme terveys ja hyvinvointi, joita haluamme näillä toimilla myös suojella. Muistathan, että koko henkilökuntamme on edelleen tavoitettavissa. Olemme täällä sinua varten.

 

Lisätietoja:

Johanna Yliviitala, toiminnanjohtaja

050 464 2353

johanna.yliviitala@pspy.fi

 

Frida Nylund, palvelujohtaja (sosiaalinen kuntoutus)

050 364 4640

frida.nylund@pspy.fi

 

Tiina Perälä, palvelujohtaja (asumispalvelut)

050 356 2937

tiina.perala@pspy.fi

0
0

Coronasituationen påverkar PSPY:s verksamhet

Publicerat 12.5.2021

På grund av den nuvarande coronasituationen, har Regionalförvaltningsverket (RFV) beslutat om rekommendationer och begränsningar, som även påverkar Österbottens socialpsykiatriska föreningens (PSPY) verksamhet. RFV har nu beslutat att samlingar med upp till 50 personer är tillåtna, vilket möjliggör deltagande även i Mahis verksamhet utan förhandsanmälan.

Verksamheten i Verkstäderna Komppis och Spurtti, Teamstugan samt Meijeri (förutom seniorverksamheten) fortsätter enligt gällande rekommendationer och begränsningar. Det är nu även fritt fram att delta i Mahis verksamhet utan förhandsanmälan. De nuvarande restriktionerna är i kraft fram till 1.6.2021.

Den regelbundna seniorverksamheten i Meijeri har fortsättningsvis paus, men under juni ordnas kaffekalas i trädgården för Meijeris seniorer.

Verksamheten i föreningens boende-enheter fortsätter i princip som tidigare.

I alla enheter och i all verksamhet beaktas allmänna rekommendationer och begränsningar. Vi påminner ständigt om god hand- och hosthygien och dessutom använder personalen ansiktsmasker i mötet med klienterna. Vi ser också till att säkerhetsavstånd på minst två meter hålls. Utöver detta rekommenderar vi starkt, enligt Vasas allmänna rekommendationer, ansiktsmasker i alla våra utrymmen.

Allas våra insatser behövs för att hejda coronaepidemins framfart. Med ovannämnda åtgärder vill PSPY för sin del bidra till att nya smittor inte sprids. För tillfället är virusläget i Österbotten stabilt, men fortfarande är det viktigt att iakta säkerhetsanvisningar som är till för att trygga hälsosäkerheten. Vi följer ständigt myndigheternas rekommendationer och begränsningar och gör förändringar i vår verksamhet när det behövs. I all vår verksamhet strävar vi till att främja våra klienters hälsa och välmående, så även under coronaepidemin. Hela vår personal är fortsättningsvis anträffbara via telefon och e-post. Vi finns här för dig!

 

Tilläggsinformation:

Johanna Yliviitala, verksamhetsledare

050 464 2353

johanna.yliviitala@pspy.fi

 

Frida Nylund, servicechef (social rehabilitering)

050 364 4640

frida.nylund@pspy.fi

 

Tiina Perälä, servicechef (serviceboende)

050 356 2937

tiina.perala@pspy.fi

0
0

Kokemusasiantuntijuuden roolit

Kirjoittaessani tätä tekstiä on ensi syksynä starttaavan kokemusasiantuntijakoulutuksen hakuajan viimeinen viikko meneillään. Erilaisia kokemuksia omaavat, meille ehkä vielä täysin tuntemattomat ihmiset, miettivät parhaillaan, voisivatko he jotenkin käyttää omia kokemuksia hyödyksi tulevaisuudessa

Etualalla kynää pitelevä käsi papereiden päällä.

Samaan aikaan sähköpostilaatikkoni tulee viesti hankekoordinaattori-Hannalta, että meneillään olevan koulutuksen valmistujaisia vietetään 1.6.2021. Tervetuloa mukaan juhlistamaan tätä tilaisuutta. Eli yhtä aikaa jotkut meistä ovat uuden alussa ja toiset taas ovat päättämässä yhtä jaksoa elämässäänOlen kuunnellut ja lukenut koulutuksessa olevien ihmisten tuntemuksia koulutusprosessin aikana ja on uskomatonta, miten iso vaikutus koulutuksella on ollut heidän kokemuksiensa jäsentämisessä. 

Millaisessa roolissa sinä näet itsesi nyt ja mihin toivot päätyväsi? Itse olen sosiaalialan koulutuksen saanut ammattilainen ja muistan kuinka vuonna 1994 syksyllä kirjoitin itselleni oman koulutukseni alussa kirjettä valmistuvalle minälle. Meidät siis ohjattiin kirjoittamaan pohdintaa siitä, millainen tulevaisuuden ammattilainen haluaisin olla. Sain tämän kirjeen itselleni 4,5 vuotta myöhemmin. Luin sitä vähän posket punehtuen, välillä naurahtaen ja miettien, miten naiivi olin ollutkaan. Samalla kuitenkin ymmärsin, että se sama into ja halu tehdä tätä työtä oli ollut jo alusta saakka mukanani. Koulutus, harjoittelujaksot, ihmisten kohtaamiset, onnistumiset ja myös monet epäonnistumiset olivat muokanneet minua ja saaneet esiin jotain uutta ja jotain oli jäänyt myös matkan varrelle. Kun katson nyt takana olevaa työelämääni, ymmärrän, että olen tarvinnut ne kaikki opit, kokemukset, taidot ja tiedotEikä valmistunut minä ollut valmis, ei todellakaan, en ole sitä edelleenkäänJoka päivä saan ja joudun oppimaan uutta.  

Sinua valmistuva kokemusasiantuntija haluan rohkaista, että olet juuri riittävän valmis uuteen Englanninkielinen mietelause, jonka mukaan vaikeakulkuisen polun päässä odottaa usein kaunis päämäärä.tehtävääsi kokemusasiantuntijana. Riittävän valmis siihen, että tulet oppimaan koko ajan lisää. Saat valjastaa kokemuksesi käyttöön, otat mukaasi koulutuksesta saamasi tiedon ja hyödyn ja siitä vähitellen jatkat joka päivä lisää oppien.

Olen iloinen siitä, että oma työkenttämme sosiaali- ja terveyspalveluissa avautuu koko ajan enemmän huomioimaan kokemusasiantuntijan kumppanina työn kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä arviointiin. Palukka ym. (2019) artikkelissaan Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluissa – osallisuuden mahdollistaja vai osallistumispolitiikan väline? avaavat haastatteluiden kautta esille tulleita kokemusasiantuntijan rooleja suhteessa asiakkaaseen. He ovat jaotelleet ne neljään eri rooliin. 

Kokemusasiantuntija asiakkaan kokemusmaailman avaajana. Kokemusasiantuntijan kertomat kokemukset ja tarinat voivat toimia asiakkaan lukon avaajina ja edistää yhteistyötä ammattilaisen kanssa. Kokemusasiantuntija on asiakkaan toipumisen luonnollinen mahdollistaja, jonka pelkkä läsnäolo luo luottamuksellisen ilmapiirin ja vapauttaa asiakkaan häpeästä kertoa omasta elämästään ja ongelmistaan. 

Kokemusasiantuntija asiakkaan esikuvana, joka kannustaa ja rohkaisee asiakasta muutokseen. Kokemusasiantuntijan kokemukset vaikeasta elämäntilanteesta selviytymisestä voivat vahvistaa asiakkaan uskoa ja luottamusta kykyyn selviytyä omista ongelmistaan. 

Kokemusasiantuntija asiakkaan läheisenä ja yhdenvertaisena kumppanina, jonka kanssa yhteistyö on vastavuoroista. Kokemusasiantuntija näyttäytyy palvelujärjestelmässä toimijana, joka kykenee tarvittaessa kyseenalaistamaan sosiaali– ja terveysalan ammatillisia periaatteita ja toimintatapoja sekä hyödyntämään omia kokemuksiaan asiakkaiden hyväksi. Saman tyyppiset kokemukset vaikeista elämäntilanteista luovat läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden välille. Kokemusasiantuntija näyttäytyy läheisenä henkilönä, jolle on helppo puhua ja jonka asiakas kokee ymmärtävän itseään. 

Kokemusasiantuntija välittäjä, joka luo ymmärrystä yhtäältä asiakkaalle palvelujärjestelmästä ja sen toimintatavoista ja toisaalta ammattilaiselle asiakkaan kokemista sosiaalisista ja/tai terveydellisistä ongelmista. Kokemusasiantuntija on tulkki, joka auttaa yhtäältä ammattilaista ymmärtämään asiakkaan sosiaalista maailmaa ja toisaalta myös asiakasta ymmärtämään ammattilaisen tapaa käsitellä asiakkaan sosiaalista ongelmaa. 

Kuten huomaat, yllä luetellut roolit liittyvät kokemusasiantuntijan ja asiakkaan väliseen suhteeseen. Näiden lisäksi kokemusasiantuntija on työssään myös suhteessa ammattilaisten kanssa. Ajattelen, että näissä tilanteissa kokemusasiantuntijan rooleja on olla tasavertainen kumppaniosaamisen jakajatyöpari koulutus-, kehittämis- ja asiakastyössä sekä stigman hälventäjä. 

Kokemusasiantuntijalla voi siis olla monenlaisia, osin päällekkäisiä rooleja. Missä roolissa sinä näet itsesi tulevaisuudessa? Mahdollisuuksia on monia, uskalla tarttua niihin! 

 

Blogitekstin on kirjoittanut Johanna Yliviitala, joka työskentelee Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen toiminnanjohtajana.Olen Yliviitalan Johanna ja kirjoitan tähän blogiin PSPY:n toiminnanjohtajan roolissa. Saan olla työni kautta upealla näköalapaikalla seuraamassa sosiaali- ja järjestöalan kehittymistä ja suunnitella sekä toteuttaa yhdessä muiden kanssa vaikuttavaa ja merkityksellistä työtä. 

Olen koulutukseltani hallintotieteen maisteri, sosionomi ja diakoni. Aikuisiällä olen hurahtanut opiskeluun, koska on innostavaa ja ihanaa oppia uutta sekä kehittää omia taitoja ja osaamista.  

Jos saisin valita, lähden vapaalla mieluummin metsään kuin kaupungin sykkeeseen. Toivoisin nykyiseen työelämään enemmän ystävällisyyttä, intoa ja innostumista. Rakastan tavallisten ihmisten tavallisia tarinoita, jotka rohkaisevat, kannustavat ja liittävät meitä toinen toisiimme. 

0
3

Kevättä rinnassa

Koronapandemiasta johtuvien rajoitusten myötä talvi on tuntunut tänä vuonna jopa poikkeuksellisen pitkältä. Maaliskuussa, kun lumet alkoivat sulaa, koin suorastaan ennen näkemätöntä riemua kevään tulosta. Päivien piteneminen, valon määrän lisääntyminen ja lintujen laulu toi suurta iloa tullessaan! Ja, vaikka sittemmin onkin satanut lunta vielä uudelleen, ei tunnetta voi enää estää – minulla on todellakin kevättä rinnassa! Sitä paitsi, kyllähän vanha sanontakin kertoo kevään tulevan keikkuen, eli välillä mennään hieman takapakkia, mutta suunta on joka tapauksessa kohti aurinkoa ja kesää!

Kevään tulon ohella olen aivan erityisellä tavalla iloinnut viime kuukausina siitä uskomattoman hienosta ja tärkeästä työstä, jota yhdistyksemme Vaasan seudulla tekee. Työntekijäjoukkomme on upealla tavalla työlleen omistautunutta – kaikesta näkee, että työtä tehdään sydämellä! Se ei tosiaankaan ole itsestäänselvyys, varsinkaan näinä aikoina, kun pitkittynyt koronavuosi on väistämättäkin vienyt voimia meiltä itse kultakin.

Minulla on myös ollut vuosien varrella ilo tavata erilaisissa tilaisuuksissa monia yhdistyksemme asiakkaista. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä oli parin vuoden takainen taidenäyttely, jossa pääsin tapaamaan taiteellisesti lahjakkaita asiakkaitamme ja ihastelemaan heidän uskomattomia taiteellisia kykyjään – teokset ja niiden vaikuttava sanoma säilyi mielessä vielä viikkoja näyttelyssä vierailun jälkeen. Se oli todellakin voimaannuttava kokemus!

Tammikuun puolivälissä siirryin töiden mukana Helsinkiin. Jouduin tuolloin käytännön syistä luopumaan lukuisista luottamustehtävistäni ja harrastuksistani Vaasassa. Yksi asia minulle oli kuitenkin tuolloin selvää – en mistään hinnasta halunnut luopua tehtävistäni Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisessa yhdistyksessä. Koen suurta ylpeyttä olla tässä hienossa joukossa mukana! Ajattelen, että meillä jokaisella on jotain annettavaa – haluan tuoda oman panokseni yhdistyksen toimintaan ja olla avuksi siinä, missä osaan. ”Anna hyvän kiertää”, sanotaan. Auttaminen tuo hyvän mielen. Se tuo kevään rintaan, vaikka ulkona olisi menossa vuosisadan takatalvi. Autetaan kukin omalta paikaltamme ja tehdään hyvää!

Keväisin, aurinkoisin terveisin,

Juha

 

 Juha Silander toimii Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.

Juha Silander on 41-vuotias lakiekonomi Vaasasta. Hän toimii tällä hetkellä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Päivätyössä Juha on Helsingissä, toimien Helsingin seurakuntayhtymän vs. hallintojohtajana. Juhan rakkaimpia harrastuksia ovat matkailu, musiikki, ruoanlaitto sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

0
0

Haemme viestintäkoordinaattoria

Haemme viestintäkoordinaattoria kehittämään ja toteuttamaan yhdistyksen sisäistä ja ulkoista viestintää. Tarjoamme mahdollisuuksia täynnä olevan tehtävän ihmisläheisessä työyhteisössä, jossa omat vahvuudet otetaan huomioon ja käyttöön.

Viestintäkoordinaattorina kehität uusia tapoja tehdä toimintaamme tunnetuksi ja tuotat monipuolista sisältöä eri kanaviin. Perustehtäviin kuuluvat yhdistyksen päivittäinen viestintä (some, nettisivut, uutiskirje), visuaaliset ja kirjalliset viestintä- ja markkinointimateriaalit sekä muut viestintä- ja markkinointisisällöt eri kohderyhmille. Lisäksi suunnittelet, kehität ja seuraat viestintää ja sen vaikuttavuutta. Työssäsi esimerkiksi laadit tiedotteita, sosiaalisen median sisältöjä, teet tapahtuma- ja vaikuttamisviestintää ja osallistut verkostoyhteistyöhön.

Olet kekseliäs, markkinointihenkinen ja oma-aloitteinen, osaat innostaa sekä innostua ja sinulla on hyvät vuorovaikutustaidot. Arvostamme hyvää ja positiivista asennetta, kehittävää työotetta sekä organisointi- ja yhteistyökykyä. Hyvä suomen- ja ruotsinkielentaito on tehtävässä välttämätön.

Edellytämme sinulta soveltuvaa koulutusta, työkokemusta viestinnästä ja markkinoinnista sekä eri viestintäkanavien hyvää hallintaa.

 

Onnistut tehtävässäsi erinomaisesti, jos sinulla on:

  • viestinnän alan koulutusta (AMK-taso) ja työkokemusta viestinnästä ja markkinoinnista
  • kykyä toimia organisaation ainoana viestinnän asiantuntijana ja viestinnän kehittäjänä
  • hyvä suomen ja ruotsin kielen kirjoitustaito
  • oma-aloitteisuutta, organisointi- ja priorisointikykyä ja ajankäytön hallintaa
  • visuaalisen viestinnän ja somen monipuolista osaamista
  • innostava, aktiivinen ja avoin työote

 

Lisäksi käytössämme olevat ohjelmat (WordPress, MailChimp, Canva) ovat sinulle jo tuttuja tai sinulla on valmiudet ottaa ne nopeasti haltuun.

 

Eduksi luetaan myös:

  • kiinnostus / kokemus mielenterveystyöstä ja hyvinvoinnin edistämisestä
  • kokemus järjestössä työskentelystä
  • valokuvauksen, kuvankäsittelyn, visuaalisen ilmeen suunnittelun ja taittamisen taidot

 

Vapaamuotoiset hakemukset (liitteenä CV) tulee toimittaa sähköpostitse 16.5.2021 mennessä hallintosihteeri Tiina Kerolle tiina.kero@pspy.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Johanna Yliviitala, puh. 050 464 2353. Haastattelut järjestetään viikolla 20.

 

Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry, on Pohjanmaan alueella toimiva kolmannen sektorin voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tuottaa mielenterveyskuntoutujille suunnattua asumispalvelua sekä päivä- ja työpajatoimintaa (sosiaalinen kuntoutus). Palveluntuotannon lisäksi yhdistys järjestää matalan kynnyksen jäsenyhteisöpalvelua yhdistysavustusten tuella.

0
0

Vi söker en kommunikationskoordinator

Vi söker en kommunikationskoordinator med ansvar för såväl utvecklingen som genomförandet av föreningens interna och externa kommunikation. Vi erbjuder en uppgift full av möjligheter i en människonära arbetsgemenskap.

Kommunikationskoordinatorn utvecklar nya sätt att lyfta fram vår förening i olika sammanhang och producerar mångsidigt innehåll till olika mediekanaler. I grunduppgiften ingår föreningens dagliga kommunikation (social media, webbsidor, nyhetsbrev), visuell och skriftlig kommunikation/marknadsföring samt övrig innehållsproduktion för olika målgrupper. Du både planerar, utvecklar och följer upp kommunikationen och dess effektivitet. I din uppgift ingår allt från att skriva pressmeddelanden och att uppdatera social media till marknadsföring av evenemang och att lyfta frågor kring psykisk ohälsa.

Du är kreativ och initiativrik, känner till olika marknadsföringskanaler, har lätt för att inspirera och bli inspirerad samt framförallt god kommunikationsförmåga. Vi uppskattar en framåtsträvande och positiv attityd, ett utvecklande arbetssätt samt god organiserings- och samarbetsförmåga. Goda kunskaper i både finska och svenska är nödvändiga. Därtill förutsätter vi av sökande lämplig utbildning, arbetserfarenhet inom kommunikation och marknadsföring samt goda kunskaper gällande olika kommunikationskanaler.

 

Du lyckas bäst i arbetet om du har:

  • högskoleutbildning inom kommunikation och arbetserfarenhet inom kommunikation och marknadsföring
  • färdighet att arbeta som organisationens enda kommunikationsexpert och -utvecklare
  • goda skriftliga kunskaper i finska och svenska
  • förmåga att organisera och prioritera uppgifter samt god tidsplanering
  • mångsidiga kunskaper i visuell kommunikation samt social media
  • är initiativrik, inspirerande, aktiv samt öppen för nya utmaningar

 

Dessutom är du bekant med programmen vi använder (WordPress, MailChimp, Canva) eller har god förmåga att snabbt lära dig dem.

 

Vi ser också som en fördel om du har:

  • intresse för / erfarenhet av mentalhälsoarbete och hälsofrämjande arbete
  • arbetserfarenhet från organisationsfältet
  • kunskaper inom fotografering, bildhantering och/eller grafisk design

 

Sänd din ansökan senast 16.5.2021 till förvaltningssekreterare Tiina Kero (tiina.kero@psy.fi). Bifoga även din CV. Tilläggsinformation om tjänsten får du av verksamhetsledare Johanna Yliviitala, tel. 050 464 2353. Intervjuerna hålls vecka 20.

 

Österbottens socialpsykiatriska förening rf är en allmännyttig förening, som erbjuder såväl boende som dag- och verkstadsverksamhet (social rehabilitering) för personer som lider av psykisk ohälsa. Därtill erbjuder föreningen lågtröskelverksamhet genom sin medlemshus. 

0
0

En berg- och dalbana genom erfarenhetsexpertutbildningen

”…Efter intervjun gick jag till bilen tillsammans med den en av dom som var på intervjun. Vi skildes åt med ett ’…hoppas man kommer in, kanske vi ses igen då’. Och det gjorde vi senare på hösten, på första utbildningsdagen på erfarenhetsexpertutbildningen. 

Jag var riktigt nervös. Jag såg en ledig plats bredvid det bekanta ansiktet från intervjudagen i våras. JagEmma oli koulutuksen alkaessa innostunut, mutta hermostunut. satt mig ner, jag var en av sjutton. Hanna, vår lärare hade oss att välja ut figurer som beskrev oss själva, hur vi är och hur vi känner i just den stunden. Jag valde Hemulen, eftersom jag upplever att jag har lätt för att se det vackra i människor, så som Hemulen ser i sina växter och frimärken men samtidigt är jag rätt flummig. Att välja figurer var ett väldigt smidigt sätt. Man fick välja hur mycket man berättade om sig själv, det var också okej att bara säga ”jag är som Hemulen”.

Jag var nervös för hur det skulle vara att berätta om sina jobbigaste perioder i livet inför en massa okända. Men de kändes inte som okända där. Vi hade en gemenskap i gruppen från början. Alla var där av samma orsak, vi hade gått igenom något svårt, kommit ur det och nu ville vi använda oss av våra erfarenheter, dra nytta av dem. Man behövde inte heller berätta något man inte ville. Hanna gjorde det klart för oss; att man har kanske delar i sitt liv som man aldrig kommer prata om inför folk, och det är ok.  

På den första utbildningsdagen pratade vi egentligen inte alls om vilka erfarenheter vi har i bagaget. Den andra utbildningsgången hade vi s.k. speed-date där man fick berätta kort för en person åt gången. Det kändes tryggt att man tog små, små steg i att öppna upp sig.  

I skrivande stund är utbildningen nästan helt avklarad. Det har varit en berg- och dalbana av känslor, precis som Hanna sa på första utbildningsdagen, att det kommer vara. Ibland kändes det som att man aldrig kommer ha ”det som krävs” för att bli en erfarenhetsexpert. Jag har ännu inte kommit fram till om jag hatar eller älskar att föreläsa. Men den mest förekommande känslan under utbildningen har varit en iver. Att jag hittat ett svar. Något som möjliggör att bli hörd, att kunna påverka. Erfarenhetsexpertrollen har inga tydliga ramar. Man får själv definiera vad den innebär. Något som jag kanske hade önskat mig från mitt sjukskötaryrke men som lite var en besvikelse då jag utexaminerades.

På utbildningen har man fått öva och prova sig fram för att hitta det man är intresserad och bekväm med. Första föredraget var 5 minuter. Sen har man haft olika sorters uppgifter och grupparbeten. Första gångerna vågade jag inte markera trots att jag hade något att säga. Senaste gångerna har jag inte markerat utan bara sagt rakt ut det jag hade att säga. Jag har fått öva min finska. Jag gick nämligen utbildningen på mitt andra modersmål. Jag hade fått göra uppgifterna på svenska, men eftersom jag i framtiden både vill göra uppdrag på svenska och finska, bestämde jag mig att öva under utbildningen att göra allt på finska.  

Utbildningen är inte bara till för att ge oss teoretiska fakta. Den är till för att få oss att växa till erfarenhetsexpert, att få ett brett perspektiv på olika sjukdomar och svåra livssituationer utifrån de andras berättelser, att prova på var ens plats som erfarenhetsexpert är och vilka möjligheterna är.  Koulutuksen aikana kasvaa kokemusasiantuntijan rooliin. Omaa kasvutarinaansa voi seurata kirjoittamalla tuntojaan ylös kasvukirjaan.

Det har gått bra att utföra utbildningen trots dagsjobb som sjukskötare. Det har varit roligt att samlas tisdagskvällar med utbildningsgruppen. 

Coronaviruset har ju påverkat utbildningens gång. Vi har fr.o.m. årsskiftet varit indelade i två grupper. Så jag har inte träffat ena halvan på några månader. Det har varit både på gått och ont. Det blir kanske mera diskussion i en mindre grupp, men diskussionen blir kanske inte lika mångsidig då hälften fattas. Senaste månaden har utbildningen legat på is. Dimissionen, som skulle vara i mars har skjutits upp till juni. Under tiden har vi en gång i veckan träffats via Teams och diskuterat olika ämnen.  

Trots att allting skjutits fram och utbildningen drar ut på tiden, så är jag och mina klasskamrater överens om att det var bäst så. Vi kör hellre live sen när det är möjligt. Man lär sig bättre så. Vi har kommit överens om detta i gruppen tillsammans med Hanna. Det är en speciell värld just nu, och den har påverkat vår utbildning. Jag tycker dock det är fint att det alltid har frågats vad vi som studerande tycker är bäst.  

Det du nyss läst är min utbildnings resa, min resa till att bli en erfarenhetsexpert. Den resan har just börjat. Det finns oändliga möjligheter. Jag började utbildningen som en vilsen sjukskötare. Och nu jobbar jag med ett av mina drömjobb här på projektet. Erfarenhetsexpertverksamheten har knappt kommit igång ännu tror jag, men det känns som att det kommer bli något riktigt, riktigt stort. Det kommer vara roligt att gå tillbaka och läsa den här texten, som jag skrivit som erfarenhetsexpertstuderande, om tio år.  

 

Blogitekstin on kirjoittanut Emma Geisor. Hän työskentelee Ääni kokemusasiantuntijuudelle -hankkeessa hanketyöntekijänä ja valmistuu kokemusasiantuntijaksi kesällä 2021.Jag heter Emma Geisor och jag skriver i denna blogg ur ÄK-projektets projektarbetares roll. Min resa till att bli en erfarenhetsexpert började egentligen redan då jag mådde som sämst. Då jag nu som då fick hopp om tillfrisknande och en framtid tänkte jag att jag någon dag kommer ha nytta och kunna använda mig av mina erfarenheter. Våren 2020 sökte jag och kom in på erfarenhetsexpertutbildningen. Mars 2021 har jag börjat jobba inom projektet.  

Jag är även en sjukskötare sedan 2018, och har jobbat tidigare inom missbrukarvård. Sjukskötarbakgrunden är till stor nytta då jag har flera olika synvinklar på social- och hälsovården. Jag upplever att man genom erfarenhetsexpertisen kan påverka och utveckla de brister man märkte i olika tjänster som klient, men också som vårdare. 

 

0
1

Hur var det att söka till erfarenhetsexpertutbildningen för ett år sen?

Varje gång jag hade en gnista av hopp om att tillfriskna under min sjukdomsperiod, så tänkte jag för mig själv att jag en dag ska använda mig av mina erfarenheter för att hjälpa andra.  

Det var slutet av sommaren 2020 och jag hade tillsammans med min terapeut kommit fram till att vi var färdiga, att jag inte längre fick något ut av våra samtal. Då visste jag att det var dags att påbörja något nytt, men vad?  

I mitt yrke som sjukskötare delade jag ut broschyrer där det stod ”Ääni kokemusasiantuntijuudelle – En röst åt erfarenhetsexpertisen” och att ansökningsperioden är i gång. Jag lade ner en broschyr i min egen väska.  

Väl hemma plockade jag fram broschyren och gick in på hemsidan som den hänvisade till. Jag öppnade ansökningsblanketten, sparade den på min dator, och där blev den orörd. Jag tänkte att jag knappast skulle komma in, för min erfarenhet består av ångest, utmattning och ätstörda problem. Ingen lång medicinlista eller diagnoslista. Inga självmordsförsök eller vårddygn på psykiatriska avdelningar. Endast vanlig tonårsproblematik. Vem har inte haft ångest till exempel?

Några veckor senare fick jag syn på broschyren igen då jag städade skrivbordet. Ansökningstiden skulle ta slut om någon dag.  

Jag lade ifrån mig allt jag hade, avbröt städningen och satt mig vid datorn. Jag fyllde i ansökningsblanketten, endast med franska sträck, det skulle gå snabbt. Lämnade in blanketten. Det var gjort nu.

Ca. en månad senare blev jag uppringd av projektkoordinatorn Hanna. Hon sa att dom gärna skulle höra mer om mig på en intervju. Jag fick ett mejl med information, tid och datum, samt en artikel jag skulle läsa innan intervjun.  

Intervjun ägde rum i en kantin, det var soligt, eller kanske det regnade? Jag var nervös. Jag kom i tid och i aulan satt en okänd person. Hon frågade blygt om jag också var på väg till intervjun. Vi klickade direkt och berättade kort om oss själva, våra erfarenheter och varför vi ville bli erfarenhetsexperter. Tänk att man bara sådär berättade om det jobbigaste man varit med om i hela sitt liv, åt någon man aldrig sett förr. Men det kändes så naturligt. Nervositeten lättade. Vi blev inkallade i kantin.  

Under intervjun satt vi fyra, som hade sökt till utbildningen, och pratade om olika ämnen och frågor som dom fyra intervjuledarna ställde. Det kändes faktiskt riktigt naturligt och vi fick ett bra flyt i diskussionen.   

Efter intervjun gick jag till bilen tillsammans med den en av dom som var på intervjun. Vi skildes åt med ett ”…hoppas man kommer in, kanske vi ses igen då”. Och det gjorde vi senare på hösten, på första utbildningsdagen på erfarenhetsexpertutbildningen.  

 

Blogitekstin on kirjoittanut Emma Geisor. Hän työskentelee Ääni kokemusasiantuntijuudelle -hankkeessa hanketyöntekijänä ja valmistuu kokemusasiantuntijaksi kesällä 2021.Jag heter Emma Geisor och jag skriver i denna blogg ur ÄK-projektets projektarbetares roll. Min resa till att bli en erfarenhetsexpert började egentligen redan då jag mådde som sämst. Då jag nu som då fick hopp om tillfrisknande och en framtid tänkte jag att jag någon dag kommer ha nytta och kunna använda mig av mina erfarenheter. Våren 2020 sökte jag och kom in på erfarenhetsexpertutbildningen. Mars 2021 har jag börjat jobba inom projektet.  

Jag är även en sjukskötare sedan 2018, och har jobbat tidigare inom missbrukarvård. Sjukskötarbakgrunden är till stor nytta då jag har flera olika synvinklar på social- och hälsovården. Jag upplever att man genom erfarenhetsexpertisen kan påverka och utveckla de brister man märkte i olika tjänster som klient, men också som vårdare. 

0
1

Minun koulutusmatkani kokemusasiantuntijaksi

”On lämmin ja aurinkoinen lauantaipäivä. Vielä on ehkä kesä, mutta ilmassa on kuitenkin jo syksyn tuntua, elokuun loppua, kun eletään. Rakastan syksyssä sitä, että silloin tuntuu usein jotenkin uuden alulta. Monesti syksyisin elämässäni on ollut tiedossa jotain uusia kuvioita, kuten tälläkin kertaa. Jännityksen ja innostuksen fiilikset sekoittuvat keskenään, ja näissä fiiliksissä tuntuu olevan vaikeaa keskittyä oikein mihinkään. En toisaalta tiedä mitä odottaa, mutta uskon vahvasti, että tästä tulee melkoinen matka 

Hyppään autonrattiin, laitan turvavyön kiinni ja aurinkolasit silmille, ja lähden ajamaan kohti kokemusasiantuntijakoulutuksen ensimmäistä koulutuspäivää.” 

Tuosta elokuisesta päivästä aikaa tähän maaliskuiseen päivään, on kulunut seitsemän kuukautta. Toisaalta tuntuu, että aika on mennyt nopeasti ja toisaalta taas siltä, että tuosta päivästä olisi kauemminkin aikaa. Niin paljon on oma ajatusmaailma muuttunut monessa asiassa tänä aikanaTämä matka on ollut laajempi ja syväluotaavampi kuin olisin osannut etukäteen kuvitellakaan. Kokemusasiantuntijaksi kasvaminen on prosessi, jonka läpikäymisessä monet tunteet ovat olleet läsnä. 

Ensimmäisestä päivästä mieleen on jäänyt erityisesti sellainen erikoinen yhteenkuuluvuuden tunne, jonka heti koin, vaikka en ketään tuntenutkaan. Lisäksi vierailijana olleen kokemusasiantuntijan, Celinda Byskatan, puheenvuorosta minulle huojentavana oivalluksena heti alkuun mieleen jäi se pointti, että ei ole yhtä oikeaa tapaa olla kokemusasiantuntija. Kaikki kokemusasiantuntijat ovat erilaisia, kokemukset ovat erilaisia, eikä ole tarvetta vertailla itseä kehenkään toiseen. Ensimmäisenä päivänä saimme myös paljon tietoa hankkeesta sekä kokemusasiantuntijuudesta ylipäätään. Päivän päätteeksi pää tuntui olevan informaatiota täynnä ja muistan ajatelleeni, että miten sisäistän tämän kaiken. No, onneksi on ollut aikaa sisäistää. 

Siitä huolimatta, että koin tietynlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ensimmäisinä koulutuskertoina, jännitys oli vahvasti läsnä. Kouluttajallamme Hanna Jakobssonilla oli tapana ottaa aina koulutuskerran alkuun pieni kierros, jossa jokainen sai kertoa jotain valitsemiensa kortin ja figuurin avulla. Ensimmäisellä kerralla käytiin tietysti esittelykierros, ja jatkossa käytiin yleensä kuulumiset läpi. Nämäkin pienet puheenvuorot jännittivät aluksi itseä paljon, ja muistan, kuinka jännitys teki puhumisestani jopa ihan hengästyneen kuuloista. Sen lisäksi erilaiset ryhmätyöt tai parin kanssa tehtävät harjoitukset sekä oman elämänjanan esittäminen jännittivät alkuun. Kun porukka tuli tutuksi, jännitys laantui ja katosi lopulta kokonaan. Koulutuksen myöhemmässä vaiheessa oman luennon pitäminen oli sellainen juttu, joka nosti jännityksen uudelleen pintaan. Näin jälkeenpäin voi vain ajatella, että kaikista jutuista selvisin, ja aivan turhaan stressasin. Koulutuksessa on ollut turvallista kokeilla siipiään eri asioissa, eikä haitannut, vaikka kaikki ei olisi mennyt aivan nappiin. Koen tärkeäksi, että koulutuksessa on teoriatiedon lisäksi panostettu paljon toiminnalliseen puoleen ja käytännön harjoituksiin, vaikka ne jännittivätkin monesti alkuunNiistä on saanut lisää varmuutta esiintymiseen ja heittäytymiseen. 

Koronatilanteen vuoksi jouduttiin melko pian jakautumaan kahteen eri porukkaan, mikä on ollut harmi. Tässä prosessissa koulutusporukalla on niin iso merkitys, ja olisi ollut antoisaa tehdä tämä matka Englanninkielinen lainaus Bon Harperilta, joka kehottaa luottamaan itseensä. yhdessä kaikkien kanssa. Toisten kanssa käydyistä keskusteluista sekä toisten kokemuksista saa niin paljon itselleen ammennettavaa. Olen kuitenkin ollut todella tyytyväinen siitä, että meidän ei ole tarvinnut olla kokonaan etäyhteyksin. Se on tärkeintä. Hurjan paljon on saanut ammennettua näinkin, ja toisaalta, pienemmässä porukassa olemme päässeet ehkä keskustelemaan asioista intensiivisemmin. 

Lähdin koulutukseen innokkaana, mikä on tietysti hyvä asia. Nyt kun katson tuonne elokuiseen päivään, näen siellä kuitenkin tyypin, joka ei oikein ehkä tiedä mitä on edes tekemässä. Onneksi se ei ole haitannut. Innokkuus riitti hyvin ainoana asiana tuossa vaiheessa, sillä pääsi liikkeelle. Koulutuksen aikana on saanut työstää prosessia omalla painollaan ja pysähtyä ammattilaisen johdolla erilaisten tärkeiden pohdintojen äärelle, joiden äärelle on turvallisesti kokemusasiantuntijaksi kasvamisessa välttämätöntä pysähtyä. Paljon on herätelty miettimään esimerkiksi sitä, mitkä ovat omat rajat kokemusasiantuntijuudessa ja mitkä ovat ne syyt, miksi tätä haluaa tehdä. Koen juuri näiden asioiden suhteen käyneeni melkoisen mylläkän mielessäni loppuvuoden aikana. Jossain kohtaa alkoi ihan ahdistaakin, että haluanko tätä sittenkään? Haluanko kertoa kenellekään yhtään mitään elämäni kipeimmistä kokemuksista? Olo oli sellainen, että olisi tehnyt mieli vetää ylleen muurit ja pysyä niiden sisällä. En kuitenkaan harkinnut koulutuksen lopettamista, sillä tuon ahdistuksen keskellä helpotti se tieto, että koulutusta on vielä reilusti jäljellä. Tiesin, että minulla on hyvin aikaa prosessoida asiaa. Hanna oli myös etukäteen kertonut, että tällainen vaihe on odotettavissa matkan varrella. Hän oli muistuttanut meitä siitä, ettei kukaan ole koulutuksen jälkeen sitoutunut mihinkään ja aina uuden keikkatarjouksen tullen saa ja pitää pysähtyä miettimään, että haluanko ja jaksanko juuri nyt ottaa keikkaa vastaan. Ja joka kerta saa itse rajata sen, kuinka paljon haluaa jakaa. Se, että näistä hankalista tunteista ja epävarmuudesta oli lupa puhua ääneen, helpotti. Samalla sai myös huomata, ettei ollutkaan ainoa, joka tällaisia fiiliksiä oli matkan varrella kokenut. 

Koen tuon ahdistuksen olleen minulle lopulta todella tärkeä osa prosessia. Se toi minulle rajat omaan kokemusasiantuntijuuteeni, sen sijaan, että olisin mennyt soitellen sotaan. Nyt tiedän, mitkä ovat sellaisia asioita, joita olen valmis jakamaan ja muistan myös sen, että saan muuttaa mieltäni aina sen mukaan, mikä tuntuu missäkin hetkessä turvalliselta ja hyvältä. Näiden asioiden hahmottumisen myötä Kaksi kättä muodostaa sydämen. Taustalla iltaruskoinen taivas.ahdistus kaikkosi, ja tilalle tuli uudelleen innostus. 

Tällä hetkellä koulutus on tauolla vallitsevan tilanteen takia, ja olenkin toiveikas sen suhteen, että saisimme viettää valmistujaisia lopulta kaikki yhdessä. Se olisi mahtava lopetus tälle matkalle. Tällä hetkellä tuntuu turvalliselta lähteä toteuttamaan omaa kokemusasiantuntijuutta, sillä koulutus on antanut siihen todella hyvät eväät, kaikesta tunnemylläkästä huolimatta, tai ehkä jopa sen vuoksi.  

Haluan vielä loppuun omalta osaltani kiittää kaikkia teitä, joiden kanssa olen saanut tätä matkaa tehdä. Niin kuin alussa arvelinkin, tulihan tästä melkoinen matka.

 

Blogitekstin on kirjoittanut Mari Jokinen, joka valmistuu kokemusasiantuntijaksi kesällä 2021.Olen Mari Jokinen, 27-vuotias nainen ja äiti, joka rakastaa syvällisiä keskusteluja ja hyviä aamupaloja. Kirjoittelen tähän blogiin ÄK-hankkeen koulutuksesta pian valmistuvan kokemusasiantuntijan silmin. 

Matkani kohti kokemusasiantuntijuutta alkoi keväällä 2020, kun uskaltauduin hakemaan mukaan koulutukseen. Kokemusasiantuntijuus tuntui minusta kiinnostavalta ja koin, että olisi hienoa kääntää ”vaikeudet voitoksi” ja saada työkaluja omien haastavien kokemusten hyödyntämiseen työvälineenä. Niitä olenkin saanut, ja rutkasti kaikkea muutakin. 

Yksi parhaista jutuista kokemusasiantuntijuudessa on mielestäni sen monipuolisuus: sen toteuttamiselle ei ole raameja, mutta sen sijaan sille on paikkansa lähes kaikkialla. Toivonkin, että tulevaisuudessa löydän itseni monipuolisesti erilaisista paikoista kokemusasiantuntijana. 

0
1

Haemme kokkia (kesälomasijaisuus) jäsenyhteisö Mahikseen

Jäsenyhteisötalo Mahis tarjoaa mielenterveyskuntoutujille ryhmä-, virkistys- ja vertaistukitoimintaa turvallisessa ja päihteettömässä ympäristössä. Mahiksen toiminnan ydin on sosiaalinen kuntoutus eri muodoissaan: päivittäiset ryhmätoiminnat, arjenhallinnan tukeminen, sosiaalinen kanssakäyminen sekä retkistä ja tapahtumista koostuva virkistystoiminta. Olennaista jäsenyhteisön arkipäivässä ovat myös yhteinen ja terveellinen ruokailu.

Etsimme nyt reipasta, oma-aloitteista ja itsenäiseen työhön kykenevää kesätyöntekijää keittiöohjaajan lomasijaiseksi ajalle 28.6.–30.7.2021. Keittiötyöhön sisältyy ruoanvalmistus (aamupala, lounas ja iltapäiväkahvit) jäsenille, tukkutilausten teko ja purku sekä keittiön siisteydestä ja hygieniasta huolehtiminen omavalvontasuunnitelman mukaan. Työhön kuuluu myös keittiöapulaisten ohjaaminen sekä osallistuminen talon yhteistapahtumien järjestämiseen.

Odotamme sinulta alan koulutusta (voit olla myös opiskelija), aikaisempaa kokemusta alalta ja hygieniapassia. Arvostamme tämän lisäksi hyvinvointilähtöistä työskentelytapaa, ennakkoluulotonta asennetta sekä kannustavaa työotetta. Keittiössämme valmistetaan monipuolista, terveellistä ja itsetehtyä kotiruokaa sesongin raaka-aineista. Työ on päivätyötä.

Hakemukset sähköisesti 13.4.2021 klo 16.00 mennessä osoitteeseen frida.nylund@pspy.fi. Liitä hakemukseesi ansioluettelo. Lisätietoja tehtävistä antaa keittiöohjaaja Sanna Ström, puh. 050 471 9406 (arkipäivisin, miel. klo 12.00 jälkeen).

0
0

Vi söker en kock (sommarjobb) till vårt medlemshus Mahis

Medlemshuset Mahis erbjuder grupp-, rekreations- och kamratstödsaktiviteter för rehabiliteringsklienter inom mentalvården i en trygg och rusmedelsfri miljö. Mahis verksamhet består av social rehabilitering genom daglig gruppverksamhet, stöd i vardagshanteringen, social verksamhet samt rekreationsverksamhet i form av bland annat utflykter och olika evenemang. Den gemensamma och hälsosamma måltiden är också en viktig del av medlemshusets vardag.

Vi söker nu en positiv och sakkunnig sommarjobbare (under tiden 28.6.–30.7.2021), som kan arbeta självständigt under kökshandledarens sommarsemester. Arbetet inkluderar tillredning av mat (frukost, lunch, eftermiddagsfika) för våra medlemmar, att organisera arbetet, ansvara för beställningen av råvaror och att packa upp dessa samt ansvar för kökets städning och övriga uppgifter enligt vår egenkontrollplan. I uppgiften ingår också att handleda kökshjälpare och att delta i arrangemangen av en del av huset övriga evenemang.

Vi önskar att du har utbildning inom branschen (du kan också vara studerande), dokumenterad arbetserfarenhet samt hygienpass. Utöver detta uppskattar vi ett hälsofrämjande förhållningssätt till arbetet och en fördomsfri attityd. I vårt kök tillreds mångsidig, hälsosam och hemlagad mat av säsongens råvaror. Kökshandledaren jobbar dagtid.

Sänd din ansökan senast 13.4.2021 kl. 16.00 till frida.nylund@pspy.fi. Bifoga även din CV. Tilläggsinformation om tjänsten får du av kökshandledare Sanna Ström, tel. 050 471 9406 (må–fre, helst efter kl. 12).

Österbottens socialpsykisatriska förening rf är en allmännyttig förening, som erbjuder såväl boende som dag- och verkstadsverksamhet (social rehabilitering) för personer som lider av psykisk ohälsa. Därtill erbjuder föreningen lågtröskelverksamhet genom sin medlemshus. Föreningen har verkat i över 30 år.

0
0

Koulutusmatkan kulisseista

Jokainen koulutusmatka on uniikki, hieno, raskas ja samalla erittäin antoisa matka. Viime vuoden elokuussa lähti käyntiin Ääni kokemusasiantuntijuudelle -hankkeen ensimmäinen peruskoulutus. Olen saanut suuren kunnian olla seuraamassa tämän uskomattoman porukan kasvua kokemusasiantuntijuuteen.

Kokemusasiantuntijakoulutus järjestetään Mahiksella.

Elokuun 29. päivä ilmassa oli jännittynyttä odotusta, kun uusi KAT-opiskelija toisensa perään saapui Mahikselle, jossa koulutuskerrat järjestettiin. Ensimmäinen koulutuspäivä oli lauantaina. Edellinen ilta oli hurahtanut viimeisten valmisteluiden parissa. Pöydät ja tuolit oli järjestelty nätteihin riveihin ja projektori asennettu paikalleen. Jokaisen KAT:in pöydällä odotti Kasvukirjan lisäksi kirjekuori, josta löytyi kirjeen mallipohja, vaitiolovelvollisuuslomake ja PSPY:n esite. Kasvukirja on tarkoitettu opiskelun matkan varrelle muistiinpanojen lisäksi henkilökohtaisen kasvun tueksi ja oppimispäiväkirjaksi.

Siinä kaikki nyt istuivat. Olin nähnyt jokaisen haastatteluissa, mutta nyt he olivat siinä koko porukka. Varsinaisen matkan ensimmäinen päivä jännittää kouluttajaa varmasti yhtä paljon kuin tulevia kokemusasiantuntijoitakin. Hankkeen työntekijöiden ja vierailijamme Celindan esittelyn jälkeen jatkettiin tutustumalla koulutusporukkaan. Tutustumisen lämmittelynä jokainen sai valita figuurin tai kortin, joka kuvastaa omaa luonnetta, kokemusta ja fiilistä.

”Montako saa valita? Ota 1–3 tai enemmän, jos tuntuu siltä.” Jokainen kävi vuorollaan tutkimassa kortit ja figuurit läpi ja tuli paikalleen saaliinsa kanssa. Ensimmäisiin valintoihin on palattu muutaman kerran koulutusmatkan varrella.

Kokemusasiantuntijakoulutuksen alussa tutustumisen avuksi käytettiin kuvakortteja.

Päivä sisälsi paljon käytännön asioita, PSPY:n esittelyä, tutustumista ja turinaa kokemusasiantuntijuudesta. Haastatteluiden perusteella oli tiedossa, että kasassa on huikea porukka hienoilla kokemuksilla varustettuja, ajattelevia ihmisiä. Silti tämä lauantai yllätti minut täysin. Pääsimme nimittäin jo ensimmäisellä kerralla syvään päätyyn, johonkin kokemusasiantuntijuuden ytimiin tai ainakin lähelle. Se sai minut pohtimaan, kuinka upea matka meille tulisi. Siitä se lähti, vajaa vuoden yhteinen matka, johon on mahtunut kaikkea sitä, mitä osasin odottaa. Kaikkea sitä, mitä pitkiin matkoihin yleensäkin liittyy. Myrskyä, tyyntä, auringonpaistetta ja suvantovaiheita. Riemua, väsymystä, intoa, kyyneleitä ja oivallusten ilotulitusta.

“Tietoa ei voi kaataa toisen mieleen, se pitää kokemuksellisesti oivaltaa. Ymmärryksen matka on tietämistä hitaampi. Luo oman toivosi ymmärrykselle tilaa”, kirjoittaa Maaret Kallio kirjassaan Voimana Toivo (2020). Tämä on mielestäni hienosti sanoitettuna myös kokemusasiantuntijaksi kasvamisen ydin. Kokemusasiantuntijoita tituleerataan myös toivon tuojiksi. Miksi ja mitä se tarkoittaa? Mitä pitää ottaa huomioon, kun vie toivon sanomaa eteenpäin tai kun on kyseessä toisen toivo? Eikö olekin mielenkiintoista. Tällaista me pohdimme koulutuksissa.

Ryhmän kehitysvaiheisiin kuuluu myös kuohuntavaihe, kun ryhmä etsii muotoaan. Korona ja pienet vastoinkäymiset jouduttivat tuota kuohuntaa, mutta ryhmä selvitti sen hienosti. Korona laittoi meidät hetkeksi etäyhteyksien päähän, mutta teimme pian päätöksen jakaa ryhmä kahdeksi, jotta saimme jatkettua koulutusta livenä. Näin saimme säilytettyä prosessinomaisuuden. Tästä jatkettiin entistä vahvempina. Kuohuntaa voi odottaa jokaisen ryhmän kanssa. Se kuuluu asiaan, kun ryhmä etsii muotoaan. Jokainen uusi ryhmä on samaan aikaan uniikki ja ennalta-arvattava. Jokainen ryhmä muodostuu kaikkine vaiheineen tärkeäksi. Jokainen ryhmä jää sydämeen.

Tätä tekstiä kirjoittaessani olemme koulutusporukan kanssa valmistumisen kynnyksellä. Osa on päässytKoulutus on väliaikaisesti tauolla koronan vuoksi. Kasvokkaisia tapaamisia odotellessa kokoonnumme kerran viikossa etäyhteyksin KAT-kahveille.jo tässä vaiheessa tekemään keikkoja. Porukka alkaa todella olla valmis valmistumaan. Prosessi on siinä vaiheessa, että valmistujaiset saavatkin jo kolkutella ovella. Valmistumisen jälkeen prosessi ei missään nimessä lakkaa, vaan jatkuu erilaisena. Oppia ikä kaikki sanotaan. Kypsyminen jatkuu niin kauan, kun sille antaa tilaa.

Koulutus on koronasulun takia tällä hetkellä tauolla. Palaamme asiaan toukokuussa. Tauon aikana tapaamme etäyhteyksin kerran viikossa KAT-kahvien parissa. Oivaltaminen siis jatkuu tauollakin. Valmistujaisia juhlitaan kesäkuussa. Sitten uusien KAT:ien on aika loistaa! Haluan kouluttajana kiittää jokaista äärettömän hienosta matkasta.

 

Blogitekstin on kirjoittanut Hanna Jakobsson, joka työskentelee Ääni kokemusasiantuntijuudelle -hankkeen hankekoordinaattorina.

Olen Hanna Jakobsson, ja kirjoittelen tähän blogiin ÄK-hankkeen hankekoordinaattorin roolissa. Olen monen mutkan kautta tänään tässä ja koen olevani juuri oikeassa paikassa.

Valmistuin kokemusasiantuntijaksi vuonna 2015 ja olen päässyt tekemään paljon erilaisia keikkoja kokemusasiantuntijana. Kokemusasiantuntijuus vei minut mukanaan varmastikin siksi, että näen siinä niin valtavasti potentiaalia ja hienoja mahdollisuuksia. Olen ollut innokas edistämään ilmiötä ja kehittämään kenttää.

Sosionomiksi valmistuin joulukuussa 2018. Näiden kahden osaamisalan yhdistäminen on tuntunut luontevalta. Innostun työstäni edelleen useita kertoja viikossa. Tänä päivänä on hankala erotella, mistä kokemusasiantuntijuus minussa alkaa ja mihin se päättyy. Roolit menevät limittäin ja rinnakkain. Sisälläni syntyy jaettua asiantuntijuutta ja kehityn sen hyödyntämisessä kaiken aikaa.

 

0
3

Millaista oli hakea kokemusasiantuntijakoulutukseen?

Hei, ja kiva kun löysit tämän kirjoituksen pariin! Olen Mari Jokinen, viittä vaille valmis kokemusasiantuntija. Tässä postauksessa kerron siitä, miten päädyin hakemaan Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen Ääni kokemusasiantuntijuudelle -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutukseen, ja mitä kaikkea hakuprosessiin sisältyi. Jos siis olet miettinyt KAT-koulutukseen hakemista, tiedät läheisen kenelle haluaisit ehdottaa koulutukseen lähtemistä tai olet yleisesti kiinnostunut siitä, mitä kaikkea hakuprosessiin sisältyy hakijan näkövinkkelistä, jatka ihmeessä lukemista!

Blogitekstin on kirjoittanut kokemusasiantuntijaopiskelija Mari.

Olin kuullut kokemusasiantuntijuudesta ensimmäistä kertaa ystävältäni, joka on käynyt myös kyseisen koulutuksen läpi. Itse hain koulutukseen keväällä 2020. Olin alkuvuodesta laittanut hankkeen Instagram-tilin seurantaan, sillä kokemusasiantuntijuus vaikutti minusta mielenkiintoiselta, vaikka vielä tässä vaiheessa en siitä paljoakaan edes tiennyt. Saati sitten, että olisin vielä itse ajatellut ryhtyväni sellaiseksi.

Hankkeen Instagramissa silmiini osui muutaman kerran ilmoitus haun olevan auki syksyllä 2020 alkavaan koulutukseen. Ajatus rupesi kutkuttelemaan, mutta toisaalta ajattelin, ettei omat kokemukseni olisi ehkä kuitenkaan “oikeanlaisia” tai riittäviä. Kerta toisensa jälkeen löysin kuitenkin itseni uudelleen lukemasta ilmoitusta sekä myös hankkeen sivuilta löytyvää Hakijan opasta. Muistan lukeneeni ilmoituksesta lauseen, joka meni kutakuinkin näin: “Kaikenlaisia kokemuksia tarvitaan, hae rohkeasti mukaan”, ja ajattelin, että enhän minä tässä mitään menetä, jos sen hakemuksen lähetänkin. Yrittänyttä ei laiteta!

Toiseksi viimeisenä iltana haun ollessa vielä auki käärin hihat, avasin hankkeen sivuilta hakulomakkeen esille ja aloin kirjoittamaan. Hakemukseen kerrottiin melko tiivistetysti yleisesti itsestä, omista kokemuksista, omasta toipumisesta sekä siitä, millaisissa työtehtävissä voisi itsensä mahdollisesti kokemusasiantuntijana nähdä. Yksi tärkeä asia, jota pohdin ennen hakemista, oli oma jaksaminen. Koulutukseen pääseminen edellyttääkin sitä, että toipuminen on tarpeeksi pitkällä. Tätä asiaa puntaroin mielessäni muun muassa miettimällä omaa oloa ja jaksamista arjessa. Koin, että toipumisen suhteen oli itselläni sellainen “akuutti” vaihe jo reilusti takanapäin, yleisfiilis oli positiivinen ja toiveikas elämän suhteen, eikä pienet vastoinkäymiset päässeet vetämään mieltä pohjamutiin saakka. Nämä olivat itselleni niitä mittareita, joiden avulla omaa tilannetta tarkastelin. Koin myös, että minulla oli voimavaroja ja intoa oppia uutta sekä tehdä itsetutkiskelua, kuormittumatta kuitenkaan liikaa. Näiden pohdintojen jälkeen päätin lähettää hakemuksen ja jäin jännityksellä odottamaan, johtaako hakemukseni seuraavaan etappiin eli haastatteluihin.

Muutaman viikon kuluttua sähköpostiini saapui kuin saapuikin kutsu haastatteluihin. Olo oli samaan aikaan tosi innostunut ja jännittynyt. Kutsun liitteenä lähetettiin Hanna-Leena Hurrin kirjoittama Kokemuksen äänellä -artikkeli (2020), ja haastatteluun valmistauduttiin tutustumalla siihen etukäteen. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluna ja haastattelijoita oli paikalla yhteensä kolme: hankekoordinaattorin eli myös meidän kouluttajamme lisäksi PSPY:n toiminnanjohtaja sekäMari iloitsee, että uskalsi hakea mukaan koulutukseen. palvelujohtaja. Vaikka haastatteluun meneminen oli jännittävää, jännitys kuitenkin laantui nopeasti paikan päällä. Tunnelma ja vastaanotto oli lämmin ja turvallinen, ja tuli sellainen fiilis, että haastattelijat ovat “meidän puolella”, vaikka selvää olikin, että kaikkia ei voida valita mukaan koulutukseen. Etukäteen ajattelin, että olisin kokenut itselle paremmaksi vaihtoehdoksi yksilöhaastattelun, mutta jälkikäteen täytyy sanoa, että haastattelu oli todella luontevaa myös ryhmätoteutuksena. Se tuntui pikemminkin mielenkiintoiselta keskustelulta, kuin niinkään “haastattelulta”. Haastattelun jälkeen minussa puhkesi viimeistään kunnon innostus koulutukseen liittyen. Yritin painaa sitä kuitenkin vielä vähän taka-alalle, etten joutuisi pettymään liikaa, jos minua ei valittaisikaan tällä kertaa mukaan.

Parin viikon kuluttua haastatteluista, eräänä perjantai-iltapäivänä kouluttajamme soitti ja kertoi, että minut on valittu mukaan koulutukseen. Muistan edelleen sen huikean fiiliksen, joka puhelusta seurasi!

Siitä alkoi minun matkani kohti kokemusasiantuntijuutta. Ensimmäinen askel oli otettu, ja näin valmistumisen kynnyksellä voin sanoa, että hyvä askel olikin.

Onneksi uskalsin!

 

Blogitekstin on kirjoittanut Mari Jokinen, joka valmistuu kokemusasiantuntijaksi kesällä 2021.Olen Mari Jokinen, 27-vuotias nainen ja äiti, joka rakastaa syvällisiä keskusteluja ja hyviä aamupaloja. Kirjoittelen tähän blogiin ÄK-hankkeen koulutuksesta pian valmistuvan kokemusasiantuntijan silmin.

Matkani kohti kokemusasiantuntijuutta alkoi keväällä 2020, kun uskaltauduin hakemaan mukaan koulutukseen. Kokemusasiantuntijuus tuntui minusta kiinnostavalta ja koin, että olisi hienoa kääntää ”vaikeudet voitoksi” ja saada työkaluja omien haastavien kokemusten hyödyntämiseen työvälineenä. Niitä olenkin saanut, ja rutkasti kaikkea muutakin.

Yksi parhaista jutuista kokemusasiantuntijuudessa on mielestäni sen monipuolisuus: sen toteuttamiselle ei ole raameja, mutta sen sijaan sille on paikkansa lähes kaikkialla. Toivonkin, että tulevaisuudessa löydän itseni monipuolisesti erilaisista paikoista kokemusasiantuntijana. 

0
1

Hakuprosessin kulisseista

Haku uuteen KAT-peruskoulutukseen on auki maalis- ja huhtikuun ajan. Nyt koulutusprosessi starttaa kunnolla. Tästä se lähtee. Pieni kutitus vatsan pohjassa kertoo innostuksesta. Kohta mennään! Valmisteluita hakuprosessia varten on tehty jo pidemmän aikaa. Viime koulutushaun mallinnus on ollut suurena apuna tämän hakuprosessin käynnistämisessä. Askelmerkkejä on hahmoteltu pitkään tiedostoon. Tänä vuonna nuo askelmerkit julkaistaan myös muiden käyttöön.

 

Paikoillanne…

Koulutusprosessi lähtee käyntiin uuden koulutuksen aikataulusuunnittelulla. Markkinointi- ja mainontamateriaalit sisältöineen ja visuaaleineen hiotaan valmiiksi. Haastattelutiimi kerätään kokoon ja haastattelupäivämäärät lyödään lukkoon.

Valmiit…

Koulutushaun lähestyessä yhteydenotot alkavat lisääntyä. Kyselyitä tippuu tasaiseen tahtiin. Wau, mitä yhteydenottoja. Jään miettimään, montako kertaa kokemusasiantuntijuudesta voi innostua viikossa. Vielä tänäkin päivänä, yli viiden vuoden jälkeen. On aina yhtä innostavaa jutella asiasta aidosti kiinnostuneen ihmisen kanssa.

PAM!

Koulutushaku avautuu. Nyt saa laittaa materiaalit jakoon. Koulutushaun odottaminen on aivan kuin odottaisi telineissä, että joku antaa luvan lähteä liikkeelle. Sitten mennään. Ensimmäinen hakemus kilahtaa sähköpostiin jo ensimmäisenä päivänä.

 

Nyt palaan muistelemaan viime vuoden koulutushakua. Hakuprosessi alkoi koronan kanssa samoihin aikoihin ja meitä jännitti, kuinka se tulee vaikuttamaan niin hakuprosessiin kuin koulutukseenkin. No vaikuttihan se, mutta kaikki on saatu järjestettyä koronasta huolimatta. Hakemuksia alkoi tippumaan tasaiseen tahtiin myös vuosi sitten. Jokaisen hakemuksen kohdalla hihkuttiin ilosta. Jokainen hakemus otettiin vastaan yhtä suurella mielenkiinnolla. Kun puolentoista kuukauden hakuaika vihdoin päättyi, oli hakemuksia vastaanotettu yhteensä 52. Huikea määrä hienoja hakemuksia. Kävimme jokaisen läpi useampaan kertaan, ja laputimme ne neljän värin systeemillä. Lopulta päädyimme siihen, että haastattelemme ryhmähaastatteluiden kautta 36 hakemuksen lähettänyttä.

Haastattelutiimiin kuului hankkeen työntekijöiden lisäksi Vaasan päihdekeskuksen johtaja Mika Nevasaari, PSPY:n toiminnanjohtaja Johanna Yliviitala ja PSPY:n palvelujohtaja Frida Nylund. Ryhmät koottiin ajatuksen kanssa. Ennen jokaista haastattelua jännitti yhtä paljon. Olimme vasta lukeneet hakijoista, mutta minkälaisia he olisivat livenä ja minkälaista keskustelua ryhmässä syntyisi. Oli huikean hienoa, kun ryhmän keskustelu lähti viemään itse itseään. Useammassa ryhmässä päästiin todella vauhtiin. Meillä haastattelijoilla oli edessämme muistiinpanovälineet. Jäimme kuitenkin monta kertaa niin innolla kuuntelemaan keskusteluita, että oli pakotettava itsensä kirjoittamaan jotain ylös, jotta valintapalaverissa voisi palauttaa mieleen kunkin hakijan. Jokaisen ryhmähaastattelun jälkeen kävimme haastattelutiimin kanssa lyhyen pohdinnan ensivaikutelmasta valintakriteereiden pohjalta.

Lopulta kaikkien haastatteluiden jälkeen oli aika valintapalaverille, johon kokoonnuttiin koko haastattelutiimin kesken. Pitkän ja haastavan pohdinnan jälkeen olimme valinneet hakijoiden joukosta 17 kokemusasiantuntijaopiskelijaa. Jokaiselle haastattelussa olleelle ilmoitettiin tuloksista henkilökohtaisesti. Mukaan päässeiden into oli työpäivien piristysruiske. Moni mukaan hyväksytty iloitsi kuuluvasti puhelimen toisessa päässä ja minä tuulettelin toisessa päässä. Soittokierroksen jälkeen istahdin miettimään, että meillä on koossa ihan mahtava ryhmä. Miten malttaisin odottaa hetkeä, jolloin pääsemme kokoontumaan koko porukalla. Kesä meni ja koulutus alkoi. Jatketaan siitä eteenpäin tulevissa postauksissa.

 

Blogitekstin on kirjoittanut Hanna Jakobsson, joka työskentelee Ääni kokemusasiantuntijuudelle -hankkeen hankekoordinaattorina.

Olen Hanna Jakobsson, ja kirjoittelen tähän blogiin ÄK-hankkeen hankekoordinaattorin roolissa. Olen monen mutkan kautta tänään tässä ja koen olevani juuri oikeassa paikassa.

Valmistuin kokemusasiantuntijaksi vuonna 2015 ja olen päässyt tekemään paljon erilaisia keikkoja kokemusasiantuntijana. Kokemusasiantuntijuus vei minut mukanaan varmastikin siksi, että näen siinä niin valtavasti potentiaalia ja hienoja mahdollisuuksia. Olen ollut innokas edistämään ilmiötä ja kehittämään kenttää.

Sosionomiksi valmistuin joulukuussa 2018. Näiden kahden osaamisalan yhdistäminen on tuntunut luontevalta. Innostun työstäni edelleen useita kertoja viikossa. Tänä päivänä on hankala erotella, mistä kokemusasiantuntijuus minussa alkaa ja mihin se päättyy. Roolit menevät limittäin ja rinnakkain. Sisälläni syntyy jaettua asiantuntijuutta ja kehityn sen hyödyntämisessä kaiken aikaa.

0
1

KAT-koulutuksen haku on auki. Mutta kuka voi hakea?

Ääni kokemusasiantuntijuudelle -hankkeen ensimmäinen peruskoulutus on loppusuoralla ja toisen peruskoulutuksen haku on auki huhtikuun viimeiseen päivään saakka. Mutta kuka voi hakea mukaan? Mitä on tärkeää ottaa huomioon hakupäätöstä pohtiessa?

Hakemisen kannalta keskeisiä asioita voi lähteä tutkailemaan valintakriteereistä, jotka ovat

  • kokemus sairaudesta tai haastavasta elämäntilanteesta (joko itse sairastavana tai läheisenä)
  • motivaatio osallistua koulutukseen
  • mahdollisuus sitoutua koulutukseen
  • tarpeeksi pitkälle edennyt toipuminen
  • halu työstää ja jakaa kokemuksia
  • halu toimia yhteistyössä ammattilaisten kanssa
  • tieto ja kiinnostus kokemusasiantuntijuudesta

 

Seuraavaksi kannattaa miettiä seuraavia kysymyksiä:

 

Riittääkö minun kokemukseni?

Kokemusasiantuntijakoulutukseen voi hakea kuka tahansa, jolla on omakohtaista kokemusta sairaudesta, hankalista elämänvaiheista, kuntoutumisesta ja toipumisesta – joko toipujana tai läheisenä.  Riittääkö minun kokemukseni? Riittää! On olemassa vain oikeanlaisia kokemuksia. Kaikkia kokemuksia tarvitaan.

 

Riittääkö minulla aika ja halu sitoutua koulutukseen?

Koulutus on seitsemän kuukauden mittainen taival, joka on laajuudeltaan 170 tuntia. Pitkä matka siis. Koulutuksessa on tarkoitus olla paikalla jokaisella lähikerralla. Lähikertojen lisäksi koulutus sisältää erilaisia tehtäviä. Riittääkö minulla aika ja halu sitoutua koulutukseen? Sairauden aiheuttaman pakollisen poissaolon voi korvata tehtävällä, mutta muuten koulutuksen läpäisemiseksi on oltava paikalla. Koulutusmatka on prosessi ja ryhmä on enemmän kuin osiensa summa. Ryhmä ja kokemusasiantuntijaksi kasvamisen prosessi liikkuvat eteenpäin oivallusten voimalla.

 

Pitääkö minulla olla taustalla jokin tietty koulutus? 

Kokemusasiantuntijakentällä voi päästä hyödyntämään monipuolisesti myös mahdollista aikaisempaa koulutusta tai omia kiinnostuksen kohteita. Kokemusasiantuntijuutta voi tehdä esimerkiksi draaman keinoin. Kokemusasiantuntijaksi voi opiskella opintojen tai työn ohella tai vaikkapa työttömänä tai kuntoutustuella. Keskeistä koulutukseen hakeutuessa on riittävän pitkälle edennyt toipuminen ja halukkuus kehittää omaa itseä suhteessa omiin kokemuksiin.

 

Onko toipumiseni tarpeeksi pitkällä?

Koulutus ei ole terapia- tai kuntoutusryhmä. Sen on tarkoitus antaa valmiuksia kokemusasiantuntijana toimimiseen. Toipumisen tulee olla riittävän pitkällä, jotta voi osallistua KAT-koulutukseen. Mitä toipuminen oikeastaan on? PSPY ja kokemusasiantuntijuus pohjaavat toimintansa toipumisorientaatioon eli Recoveryn viitekehykseen. Lyhyesti sanottuna siinä ajatellaan, että toipuminen ei tarkoita sitä, että sairaudesta pitäisi ”parantua täydellisesti”. Mikä elämässä nyt ylipäätään on täydellistä. Toipuminen nähdään tässä ajattelussa ennemminkin oman hyvännäköisen elämän löytämisenä sairauden aiheuttamista haasteista huolimatta.

Mistä sitten voi tietää, että toipuminen on tarpeeksi pitkällä?  Hyvä kysymys, johon voi pyrkiä löytämään vastausta kysymällä itseltään nämä neljä kysymystä:

  1. Pystynkö puhumaan omasta kokemuksestani ilman, että se herättää hallitsemattomia tunnekuohuja tai hankalasti käsiteltäviä fiiliksiä?
  2. Kun ajattelen mennyttä, tunnenko katkeruutta tai suurta vihaa?
  3. Miltä minusta tuntuisi tarkastella omaa kokemustani tutkivalla ja objektiivisella otteella?
  4. Koulutusryhmässä on paljon erilaisia kokemuksia. Ne nousevat keskusteluun ja koulutuksen aikana kuullaan myös kaikkien koulutuksessa olevien kokemuspuheenvuorot. Miltä minusta tuntuisi kuunnella muiden koulutusryhmäläisten kokemuksia? Voisivatko nämä kokemukset triggeröidä minua?

 

Toipumisen etenemiseen ei ole olemassa mittaria. Sen lisäksi, että mietit kysymystä itse, pyritään sitä selvittämään myös hakulomakkeella ja haastattelussa. Jos on vielä keskellä omaa tilannettaan, ei välttämättä ole vielä koulutuksen aika. Joskus käy myös niin, että kunto heikkenee koulutuksen kuluessa. Jos elämässä tapahtuu jotain suurta tai voimat ovat kortilla kesken koulutuksen, pysähdytään miettimään, onko koulutuksen loppuun vieminen oikea-aikaista ja järkevää. Keskiössä on aina oltava omat voimavarat ja hyvinvointi.

Koulutuksen on tarkoitus olla antoisa matka. Parhaimmillaan se vie eteenpäin, herättää isoja oivalluksia ja sillä saattaa olla jopa terapeuttisia positiivisia sivuvaikutuksia. Pahimmillaan ja väärään aikaan se saattaa sairastuttaa.

 

Haluanko työstää ja jakaa kokemuksia?

Kokemusasiantuntijan työkaluna toimii oma kokemus. Eli koulutukseen hakeutuessa on tarpeellista pohtia, haluaako ja onko valmis tutkimaan omaa kokemusta tästä näkökulmasta. Koulutus ei ole terapiaa. Kokemusta tutkitaan hiukan erilaiselta kantilta. Terapiassa hoidetaan itseä. Kokemusasiantuntijana sitä vastoin pohditaan, miten kokemusta voisi hyödyntää ja toisaalta soveltaa erilaisissa työtehtävissä.

Mennyt kokemus ei muutu, mutta suhtautuminen ja suhde kokemukseen muuttuvat, kun KAT saa objektiivisempaa otetta omaan subjektiiviseen kokemukseen ja sieltä alkaa kuulua myös muiden ääni. Näin kokemuksesta nousevaa tietopohjaa voi soveltaa eteenpäin. Tähän pisteeseen pääseminen vaatii prosessin, joka taas vaatii aikaa ja oikeanlaista käsittelyä. On huikean hienoa seurata, kun koulutuksessa alkaa tapahtua näin. Näkökulma avartuu ja suhde omaan kokemukseen muuttuu.

Kaikki kokemukset ovat oikeanlaisia, samanarvoisia ja uniikkeja. Yksi ja sama koulutus sopii kaikille. Koulutusporukoista pyritään tarkoituksella muodostamaan mahdollisimman monipuolisia, jolloin erilaiset kokemukset rikastuttavat oppimista ja kokemusasiantuntijaksi kasvua. Se, että pääsee kuulemaan erilaisia kokemuksia, avartaa omaa ajatusta ja tuo näkökulmaa myös suhteessa omaan historiaan. Jos koulutusryhmässä on vain saman tyyppisiä kokemuksia, on vaarana, että syntyy kupla, jonka sisältä on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. Meneillään olevassa koulutusporukassa on sanottu usein ääneen se, kuinka paljon tieto ja ymmärrys on laajentunut muiden kokemusten ja näkökulmien kautta.

 

Haluanko toimia yhteistyössä ammattilaisten kanssa?

Kokemusasiantuntija on se, joka tulee arvostelemaan palveluita ja kertomaan, miksi mikään ei toimi. Tai ehkä pahimmillaan kertomaan vain, että mikään ei toimi. No ei onneksi ihan niin! Jaettu asiantuntijuus on päivän sana. Parhaimpaan tulokseen päästään, kun kirjatieto ja kokemustieto yhdistyvät. Siitä syntyy tietämisen seuraava taso, joka ei voi olla olemassa, jos toinen puuttuu. Ei siis ole olemassa vastakkainasettelua kokemusasiantuntijat vastaan ammattilaiset, vaan yhteistyötä, joka saadaan aikaan tärkeät tahot yhdistämällä, aidolla kunnioittavalla vuorovaikutuksella. Taitoa on se, että voi tuoda haasteet ja kehityskohteet esiin rakentavasti. Hakijan kannattaakin kysyä itseltään, haluanko toimia yhteistyössä? Miltä minusta tuntuisi työskennellä tasavertaisena kumppanina aikaisemmin hoitotahoni kanssa? Kokemusasiantuntija ei ole tuomassa yksittäisten työntekijöiden, toimijoiden tai yksiköiden toimintaa suurennuslasin alle. Sen sijaan hän on kehittämässä ja liikkeellä yhteistyön elkein. Kokemusasiantuntijat etsivät ratkaisuja, kysyvät kysymyksiä, ehdottavat ja tuovat mukanaan kokemustietoa. Kokemusasiantuntija on kehittäjä lähes kaikissa työtehtävissä ja luomassa palveluista yhä asiakaslähtöisempiä.

 

Mitä minun ei tarvitse vielä tietää?

Koulutukseen hakeutuessa ei tarvitse vielä tietää, minkälaisia KAT-tehtäviä haluaa tehdä. Tässä vaiheessa ei tarvitse myöskään luvata työskennellä kokemusasiantuntijana. Koulutuksen jälkeen saat päättää, mitkä keikkatarjoukset hyväksyt – tai työskenteletkö ylipäätään kokemusasiantuntijan roolissa. Kokemusasiantuntijat työskentelevät nykyisin hyvin erilaisissa työtehtävissä. Esimerkiksi luennoiminen yleisölle on vain yksi niistä. Sen lisäksi kokemusasiantuntija voi toimia esimerkiksi osana työ- tai kehittämisryhmiä tai pitää vertaisvastaanottoa. Riittää siis, että on muiden lueteltujen kriteereiden ohella kiinnostus ja halu opiskella kokemusasiantuntijaksi.

 

Kyllä tähän jokin kutsumus taitaa vetää, tulee mieleen, kun alkaa miettiä omaa matkaa kokemusasiantuntijuuden parissa. Siihen liittyy varmasti pyrkimys tehdä palveluista entistä toimivampia, lisätä asiakaslähtöisyyttä ja kääntää omat haastavat kokemukset voimavaroiksi. Sillä kaikella oli sittenkin iso, positiivinen merkitys.

 

Blogitekstin on kirjoittanut Hanna Jakobsson, joka työskentelee Ääni kokemusasiantuntijuudelle -hankkeen hankekoordinaattorina.

Olen Hanna Jakobsson, ja kirjoittelen tähän blogiin ÄK-hankkeen hankekoordinaattorin roolissa. Olen monen mutkan kautta tänään tässä ja koen olevani juuri oikeassa paikassa.

Valmistuin kokemusasiantuntijaksi vuonna 2015 ja olen päässyt tekemään paljon erilaisia keikkoja kokemusasiantuntijana. Kokemusasiantuntijuus vei minut mukanaan varmastikin siksi, että näen siinä niin valtavasti potentiaalia ja hienoja mahdollisuuksia. Olen ollut innokas edistämään ilmiötä ja kehittämään kenttää.

Sosionomiksi valmistuin joulukuussa 2018. Näiden kahden osaamisalan yhdistäminen on tuntunut luontevalta. Innostun työstäni edelleen useita kertoja viikossa. Tänä päivänä on hankala erotella, mistä kokemusasiantuntijuus minussa alkaa ja mihin se päättyy. Roolit menevät limittäin ja rinnakkain. Sisälläni syntyy jaettua asiantuntijuutta ja kehityn sen hyödyntämisessä kaiken aikaa.

0
1

Tervetuloa ÄK-hankkeen blogiin!

Ääni kokemusasiantuntijuudelle on STEA:n tukema kolmen vuoden mittainen hanke, jonka toimintakausi on 2020–2022. Keskeinen tavoitteemme on edistää KAT-toiminnan nivoutumista muuttuviin palvelukokonaisuuksiin. Tavoitteen toteutumiseksi luomme Pohjanmaan alueelle toimivan järjestelmän kokemusasiantuntijoiden koordinointiin, perus- ja jatkokoulutuksiin sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kouluttamiseen.

Hanke sai alkunsa kentältä syntyneistä tarpeista ja toimintakäytänteiden puutteesta. Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry (PSPY) on ollut Vaasassa kokemusasiantuntijuuden suhteen edelläkävijä monessakin mielessä. PSPY:llä on asiakaslähtöinen ja osallisuutta tukeva ote mielenterveystyöhön. Vuonna 2018 päätimme testata kokemusasiantuntijoiden pilottikoulutuksella, minkälainen alusta PSPY olisi kokemusasiantuntijuudelle kouluttamisen ja koordinoinnin suhteen. Koulutus meni hyvin, ja PSPY osoittautui oivalliseksi tahoksi viemään toimintaa eteenpäin. Samalla vahvistui kuitenkin myös ajatus siitä, että KAT-kenttä kaipaa auttamattomasti organisointia, koordinointia, koulutuksia ja pysyvyyttä. Tämä siksi, että kokemusasiantuntijuus tulisi tunnetuksi, sitä opittaisiin hyödyntämään, että eri toimijat tietäisivät ja oppisivat jaetun asiantuntijuuden toimintamallin. Ja mikä tärkeintä, että kokemusasiantuntijat pysyisivät kunnossa, saisivat tarvitsemansa tuen sekä mahdollisuuden verkostoitua. Tarvittiin hanke tekemään kehittämistyötä ja selvittämään, miten tämä kaikki kannattaisi tehdä.

Nyt tulille laitetaan hankkeen blogi, jossa tarkastellaan kokemusasiantuntijuutta erilaisista näkökulmista ja tulokulmista käsin. Pureudumme kokemusasiantuntijuuteen kehittyvänä ilmiönä sekä tarkastelemme jaetun asiantuntijuuden kompastuskiviä ja mahdollisuuksia. Blogiin kirjoittavat hankkeen työntekijät, rekisterissä olevat kokemusasiantuntijat, hankkeen yhteistyökumppanit ja sote-alan ammattilaiset – eli oma porukka ja upeat vieraskynät eri puolilta Pohjanmaata ja Suomea.

Hankkeen blogivuodesta 2021 on tulossa mielenkiintoinen. Aloitetaan loogisuuden ja kronologisuuden nimissä peruskoulutuksesta, ja siirrytään sen jälkeen tutkimaan tämän päivän kokemusasiantuntijakenttää. Vuoden aikana on luvassa toinen toistaan mielenkiintoisempia teemoja ja näkökulmia, myös kokemusasiantuntijoiden kokemuskirjoituksina.

Hyppää kyytiin, nyt mennään!

0
3

PSPY sulkee tilapäisesti ryhmätoimintonsa

Julkaistu 5.3.2021

Suomen hallituksen suositukset ja määräykset toimenpiteistä, joilla pyritään rajoittamaan koronaviruksen leviämistä, vaikuttavat myös Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n toimintaan. Yhdistyksen ryhmätoiminnot sulkeutuvat hallituksen julistaman sulkutilan (8.–28.3.2021) väliseksi ajaksi. 

Yhdistyksen avopalveluiden toiminta siirtyy pääasiassa verkkoon. Työpaja Komppis ja Spurtti siirtyvät etävalmennukseen, ja päivätoimintayksiköiden Tiimituvan ja Meijerin ryhmätoiminta laitetaan tauolle. Myös Mahiksen ryhmätoiminnot sekä ruokailu suljetaan kolmeksi viikoksi. Asiakkaisiin pidetään edelleen yhteyttä päivittäin. Tilannetta tarkastellaan uudelleen 28.3.2021 mennessä.

Asumispalvelut jatkavat toimintaansa kuten aiemmin.

Kaikissa yhdistyksen toiminnoissa huolehditaan edelleen hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, minkä lisäksi henkilökunta käyttää kaikessa asiakastyössä suu-nenäsuojainta. Lisäksi Vaasan yleisten suositusten mukaisesti yhdistyksen tiloissa suositellaan vahvasti kasvomaskien käyttöä, eikä yli kuuden hengen kokoontumisia järjestetä lainkaan.

Koronaepidemian hillitseminen edellyttää yhteisiä ponnistuksia, ja edellä mainituilla toimilla PSPY haluaa osaltaan estää uusia tartuntoja. Seuraamme koko ajan viranomaisten ohjeita ja määräyksiä, ja muutamme toimintaamme tarvittaessa. Kaiken toimintamme ytimessä on asiakkaidemme terveys ja hyvinvointi, joita haluamme näillä toimilla myös suojella. Muistathan, että koko henkilökuntamme on edelleen tavoitettavissa. Olemme täällä sinua varten.

 

Lisätietoja:

Johanna Yliviitala, toiminnanjohtaja

050 464 2353

johanna.yliviitala@pspy.fi

 

Frida Nylund, palvelujohtaja (sosiaalinen kuntoutus)

050 364 4640

frida.nylund@pspy.fi

0
0

Österbottens socialpsykiatriska förening stänger tillfälligt all gruppverksamhet

Publicerat 5.3.2021

Finlands regerings rekommendationer för att bromsa spridningen av corona-viruset, påverkar även Österbottens socialpsykiatriska förenings verksamhet. Enligt regeringens rekommendationer stänger föreningen all gruppverksamhet i tre veckor (8.–28.3.2021). 

PSPYs medlemshus samt verkstäderna och dagverksamhetsenheterna går huvudsakligen över till virtuell verksamhet. Verkstäderna Komppis och Spurtti övergår till virtuell handledning och Teamstugan samt Meijeri stänger tillfälligt sin gruppverksamhet. Också medlemshuset Mahis stänger sin gruppverksamhet samt lunchserveringen i tre veckor. Vi är fortfarande i kontakt med klienterna dagligen. Situationen omvärderas 28.3.2021.

Verksamheten i föreningens boende-enheter fortsätter i princip som tidigare.

I alla enheter och i all verksamhet beaktas allmänna rekommendationer och begränsningar. Vi påminner ständigt om god hand- och hosthygien och dessutom använder personalen ansiktsmasker i mötet med klienterna. Utöver detta rekommenderar vi starkt, enligt Vasas allmänna rekommendationer, ansiktsmasker i alla våra utrymmen och föreningen ordnar inga samlingar med över sex personer.

Allas våra insatser behövs för att hejda coronaepidemins framfart. Med ovannämnda åtgärder vill PSPY för sin del bidra till att nya smittor inte sprids. Vi följer ständigt myndigheternas rekommendationer och begränsningar och gör förändringar i vår verksamhet när det behövs. I all vår verksamhet strävar vi till att främja våra klienters hälsa och välmående, så även under coronaepidemin. Hela vår personal är fortsättningsvis anträffbara via telefon och e-post. Vi finns här för dig!

 

Tilläggsinformation:

Johanna Yliviitala, verksamhetsledare

050 464 2353

johanna.yliviitala@pspy.fi

 

Frida Nylund, servicechef (social rehabilitering)

050 364 4640

frida.nylund@pspy.fi

 

0
0

Koronavirustilanteen vaikutukset PSPY:n toimintaan

Julkaistu 6.10.2020; päivitetty viimeksi 2.12.2020, 9.12.2020, 16.12.2020, 13.1.2021, 9.2.2021 & 1.3.2021

Nykyisen koronatilanteen vuoksi Vaasan sosiaali- ja terveyslautakunta sekä Aluehallintovirasto ovat asettaneet paikallisia suosituksia ja rajoituksia, jotka vaikuttavat myös Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n (PSPY) toimintaan.

Työpaja Komppiksen, Työpaja Spurtin, Tiimituvan sekä Meijerin muu kuin senioritoiminta jatkuvat yleiset suositukset ja rajoitukset huomioiden. Mahiksen kaikkiin toimintoihin pitää ilmoittautua poikkeuksellisesti etukäteen kuuden hengen kokoontumisrajoituksesta johtuen. Nykyiset rajoitukset ovat tällä hetkellä voimassa 31.3.2021 asti.

Päivätoimintayksikkö Meijerin senioritoiminta on tauolla toistaiseksi.

Asumispalvelut jatkavat toimintaansa kuten aiemmin.

Kaikissa yhdistyksen toiminnoissa huolehditaan edelleen hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, minkä lisäksi henkilökunta käyttää kaikessa asiakastyössä suu-nenäsuojainta. Lisäksi Vaasan yleisten suositusten mukaisesti yhdistyksen tiloissa suositellaan vahvasti kasvomaskien käyttöä, eikä yli kuuden hengen kokoontumisia järjestetä lainkaan.

Koronaepidemian hillitseminen edellyttää yhteisiä ponnistuksia, ja edellä mainituilla toimilla PSPY haluaa osaltaan estää uusia tartuntoja. Kaiken toimintamme ytimessä on asiakkaidemme terveys ja hyvinvointi, joita haluamme näillä toimilla myös suojella. Muistathan, että koko henkilökuntamme on edelleen tavoitettavissa. Olemme täällä sinua varten.

 

Lisätietoja:

Johanna Yliviitala, toiminnanjohtaja

050 464 2353

johanna.yliviitala@pspy.fi

 

Frida Nylund, palvelujohtaja (sosiaalinen kuntoutus)

050 364 4640

frida.nylund@pspy.fi

0
0